kielolla alkoi maanantaina uusi tokokurssi. kurssi käynnistyi mukavissa merkeissä, joskin ryhmämme on melko äänekäs. kielo ei onneksi tuntunut olevan asiasta moksiskaan. oli kyllä kumman vauhdikkaalla tuulella, mutta jaksoi kuitenkin ihan hyvin keskittyä. tehtiin maahanmenoa ja sivulletuloa. maahanmeno sujuu paremmin hallilla kuin kotona. taidan kotona vaatia liikaa.
vatun omituinen käytös agilitykentällä jatkui, joten otin yhteyttä kielon toko-ohjaajaan ja pyysin apua. omat keinot loppuivat kesken ja olin todella huolissani. tämä ohjaaja tuli kanssani kentälle katsomaan vatun käytöstä, puhuttiin tilanteesta ja selkeni, mistä tämä säpsähtely ja pelko johtuvat. koira 'hyökkäsi', sitten treenattiin, viimeisen hypyn jälkeen vattu nenä maassa nuuhkimassa ja minä heitän sitä nameilla peräpäähän -> koira hyppäsi ilmaan ja juoksi hädissään häntä koipien välissä karkuun ja nyt pelkää nurmikkoa. ihan loogista nyt kun sitä päässään kelaa, vaikkakin niin käsittämättömän surkeaa. totaalinen moka minulta, jota saadaan nyt korjata ties kuinka kauan. no, ei auta kuin olla reippain mielin. vatulla on nyt juoksu, joka osaltaan on saattanut vahvistaa pelkoreaktiota. nyt ei auta kuin siedättää agikentän nurmikkoon. parin viikon päästä pääsemme sitten taas ohjattuihin treeneihin, kunhan juoksu loppuu. jospa se juoksun loppuminenkin sitten helpottaisi jo osaltaan tilannetta.
katsellaan. pienestä se on joskus kiinni, kun koira yhdistää asiat päässään!
vatulla oli toinen koirahieronta kerta ja siellä sai palautetta, että on aivan eri tuntuinen koira, kaikki jumitukset tiessään. olenkin huomannut itse takaliikkeiden parantuneen huomattavasti hieronnan myötä ja selän aristelun olevan tiessään. mahtavaa! vattu sai taas kovasti kehuja ja käynti oli oikein mieluinen. jos joku epäröi veisikö vai eikö veisi koiraansa hierontaan niin ehdottomasti suosittelen!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti