vuoden kertaus

noniin, aika jo perinteeksi muodostuneelle vuoden kertaukselle.

taidan toteuttaa kertauksen tällä kertaa koirakohtaisesti, koska on hirveän hankala saada tehtyä järkevää aikajana-toteutusta enää tällä porukalla :)
yleisesti voisi todeta, että vuosi on ollut melkoista muutosten mylläkkää kahden pentueen, toiselle paikkakunnalle muuttamisen ja uusien perheenjäsenten myötä. olen oppinut paljon tästä vuodesta.

vattu
vattu on viettänyt pääsääntöisesti rakkaan lemmikin elämää tämän vuoden. välillä olemme käyneet treeneissä, niin toko kuin agility. vatun kanssa toteutimmekin kesällä yhden haaveeni, eli osallistuimme epävirallisiin agilitykisoihin. sijoituimme sijalle 10. kokemus oli hauska ja mieleenpainuva.
näyttelyissä vattu kävi kerran, saavuttaen laatuarvostelun EH. vattu esiintyi hienosti ja olen iloinen, että vatun vuoden ainoa näyttely meni kaikin puolin kivasti.

kielo
kielon vuosi 2011 alkoikin aika merkittävästi, sillä 1.1.2011 kävimme kielon kanssa astutusreissulla helmiäisen-kennelissä. siellä oli kaksi urosehdokasta, joista kielolle valikoitui hieno uros show me love di san gimignano. astutus oli onnistunut ja tuotti 4.3.2011 kolme ihanaa pentua; vidan, kaasin ja naavan.
kielon vuoden ensimmäinen puolisko menikin pentutouhuun, mutta toisella puoliskolla käynnistimme uudestaan toko-harrastuksen, jossa kielo on viihtynyt hyvin ja kehittynyt paljon. se osaa jo aika mukavasti liikkeitä ja etenkin sen keskittymis- ja oppimiskyky on kehittynyt huikeasti.

vida
vida jäi kotiin aikamoisen pähkäilyn päätteeksi. mietin pitkään vidan ja kaasin välillä, olin aivan ihastunut molempiin pentuihin. kun ystäväni kertoi haluavansa kaasin, olin kiitollinen, että asia ratkaistiin puolestani ja päätin pitää vidan. vida sai pentutestauksessa lupaavat kommentit harrastustoimintaa ajatellen, joka sinetöi päätökseni. vida oli todella reipas ja oppivainen pentu. sen kanssa kävimme jo aika nuorella iällä treenaamassa erilaisissa ympäristöissä. mörköikä iski vidalle melko voimakkaana, mutta siitäkin ollaan nyt aikalailla päästy yli. vidan vuoteen sisältyi myös säikähdyttävä onnettomuus kun se sai aivotärähdyksen puolen vuoden iässä. tekevälle sattuu ja onneksi vida selvisi tapahtuneesta parin päivän pahoinvoinnilla.
vida on aloittanut tokoharrastuksen ja kehittyy siinä lupaavasti. vida osallistui myös yhteen mätsäriin saaden läjäpäin palkintoja. vidan toinen kives päätti jäädä nivuseen, joten näyttelyihin tästä ihanasta pojasta ei ole, mutta vidan tehtävä perheessä onkin pitää minut iloisena ja hyväntuulisena - sen se osaa erinomaisesti.

kaasi
kaasi oli minulle jo pikkupentuna todella rakas. siitä ei ollut helppo luopua. sovimmekin yhteisomistajuudesta ystäväni kanssa. kaasi oli luonteeltaan hieman varautunut, joten oli pieni arvoitus, miten se uudessa kodissaan pärjäisi. kaasi kuitenkin sopeutui hyvin ja otti uuden lauman heti omakseen. uudessa kodissa kaikki oli hyvin. kaasi tuli minulle puolen vuoden iässä näyttelylomalle ja kiersimmekin sen kanssa viisi pentunäyttelyä. kaasi sai kaikista upeat arvostelut, mutta vaisun esiintymisen vuoksi ROP-sijoituksia kertyi vain yksi. kaasi kuitenkin kehittyi nopeasti ja esiintyminen parani kerta kerralta. kun kaasi lähti takaisin omaan kotiinsa se ei enää sopeutunutkaan sinne. mietimme ensin, että silläkin on vain voimakas mörköikä kuten veljellään, mutta koska tilanne ei muuttunut ajan myötä yhtään paremmaksi, muutti kaasi takaisin minulle. kaasin tulevaisuus on avoinna, mutta tällä hetkellä sen koti on luonani ja se saa rauhassa olla ja kehittyä täällä. se on ihana pusuttelija, joka tykkää nukkua vieressä ja olla sylissä. toivon, että ensi vuosi on tälle pojalle positiivisen kehittymisen aikaa.

piitsi
piitsi saapui minulle lokakuun lopussa ja on yhteisomistuksessa ystäväni kanssa. piitsi on iloinen otus, sen häntä heiluu kokoajan. piitsin kanssa olemme aloittaneet näyttelytreenin ja opetelleet arkielämän asioita. piitsi on myös toimittanut erittäin tärkeää isosiskon virkaa tällä hetkellä kotonani oleville pennuille.

sterre
sterrellä on ollut monipuolinen vuosi. se on aloittanut virallisissa näyttelyluokissa esiintymisen ja saanut pentueen. näyttelymenestystä kertyi vaihtelevasti; H, EH, EH, ERI3, PN4, EH. kaikenkaikkiaan onnistunut näyttelyvuosi tälle neidille. esiintyminen parantui joka näyttelyssä ja viimeisessä se esiintyi jo vallan hienosti.
sterren juoksujen odottelu oli jännittävää aikaa, koska sterre on sijoituskodissa. se päätti vielä kaiken kukkuraksi järjestää asiat niin, ettei vuotanut ollenkaan juoksun aikana ja sijoituskodissa pähkäiltiin, että onko sillä nyt juoksu vai mitä tämä on. onnellisten sattumusten kautta menin tarkistamaan tilanteen ja kävikin ilmi, että sterrellä oli juuri silloin tärppiaika! siitä alkoikin asioiden nopeatahtinen järjestely; ensin soitto uroksen omistajalle, sitten eläinlääkäriin. saimme järjestettyä terveystarkastuksen samalle illalle ja astutuksen seuraavalle päivälle. sterre matkasi oulunsaloon astutettavaksi ja sain sieltä tekstiviestin "nalkissa ollaan". yksi onnistunut astutus riitti tälläkin kertaa ja sterre sai 12.11. neljä pentua. pennut ovat tänään tasan 7vk ikäisiä, pian valmiita muuttamaan omiin koteihinsa. sterren alkuvuosikin tulee olemaan jännittävä, sillä se saa opetella jakamaan huomion koirakaverin kanssa, kun sen tytär raita muuttaa sterren kaveriksi. sitten minulla onkin kaksi sijoituskoiraa samassa (aivan parhaassa) perheessä.

raita
kaikkein tuorein ulkoistettu perheenjäseneni on siis nyt 7vk ikäinen. raita on ihana lisä koiravahvuuteeni ja olen onnellinen, että se pääsee sterre-äitinsä kanssa ihanaan sijoitusperheeseen.

tämän listauksen loppuun on pakko kertoa uudenvuoden lupaukseni:
en aio vuonna 2012 ottaa yhtään uutta koiraa :) aion keskittyä nykyisiin rakkaisiin koiriini, tarjota jokaiselle sopivia harrastuksia ja tarpeeksi omaa laatuaikaa. yritän saada aikaan tasaisen arjen, johon sisältyy mielekästä tekemistä. tokoa, agilitya, näyttelyitä, uusia kivoja kokemuksia. paljon haasteita on varmasti tiedossa, mutta uteliain mielin otan vastaan alkavan vuoden.

loppuun vielä lämpimät terveiset kasvattieni omistajille ja ystävilleni, suuri kiitos tästä vuodesta ja menestyksekästä ja rakkaudentäyteistä vuotta 2012 teille kaikille! ollaan paljon yhteydessä ja keksitään kaikkea kivaa koiramaista touhua yhdessä!

nimiäiset

pennut kävivät tänään saamassa sirut ja nimet eläinlääkärissä. nelikon nimiksi tuli:
villivadelman you love us (tyttö)
villivadelman my little empire (cremepoika)
villivadelman love's sweet exile (soopelipoika)
villivadelman all is vanity (trikkipoika)

pennut olivat eläinlääkärissä niiin reippaita! autossa jo painivat kantolaukussa ja sama meno jatkui eläinlääkärissä. yhtään ei mietityttänyt minne on tultu. eläinlääkärin kädet nuoltiin, stetoskooppi yritettiin syyä ja sirutustakaan ei pahempia itkuja tullut. eläinlääkäri kuunteli pentujen sydämet ja kaikilla sydämet ok.

piitsi oli mukana eläinlääkärissä saamassa tehosterokotuksen. se käyttäytyi kivasti, kuten viimeksikin. painoa 16vk piitsillä on 1,45kg.

ja taas kuulumisia :)

vida oli mahdollisesti käynyt lukemassa viimeisimmän päivitykseni, koska tokokurssin viimeisellä kerralla se teki tosi hienosti! hyvin onnistui seuraaminen, käännökset, hyppy, paikallamakuu, paikallaistuminen jne. ihan alkeitahan me siis tehdään, mutta vida oli mukavan reipas ja motivoitunut tekemään nyt.

sterren pennut ovat alkaneet syömään myös kiinteää ruokaa. on ne ihania :) (jos joku lukija tietää, että joku kiva ihminen etsii itselleen pitkäkarvaista urosta niin ohjatkaa olemaan muhun yhteydessä, uusia kotia etsiviä pikkupoikia olisi kolmin kappalein).

piitsin hihnakäyttäytyminen edistyy mukavasti, ei varmaan paljoa enää vaadi että se on jo aivan reipas kävelijä.

porukan kuulumisia

sterre ja pennut
pennut ovat nyt 3,5vk, kaikilla silmät auki ja liikettä pentulaatikossa on päivä päivältä enemmän. aika ihanan laiskan ja rauhallisen oloisia pentuja kylläkin, kukaan ei ole vielä yrittänyt edes valloittaa maailmaa :) aiemmat villivadelmalaiset ovat tässä iässä karkailleet urakalla, mutta nämä pienokaiset tyytyvät touhuamaan vielä pentulaatikossa.
sterre on jo vähän kyllästynyt pentuihinsa. hyvin se on ne kokoajan hoitanut, mutta hoitotuokioiden tauoilla on käsky käynyt palvelijalle (uusi tittelini), että pääsisikös näiden luota pois sivistyksen pariin kiitos. sterre nauttii kun pääsee ulos muiden kanssa.

vattu
vattu on suhtautunut tähän joskin kummalliseen elämäntilanteeseen ihailtavan rauhallisesti. se ei ole moksiskaan sterrestä ja pennuista, eikä sen puoleen piitsistäkään. vatun kanssa ollaan harrastettu lähiaikoina vain ulkoilua ja sohvalla löhöömistä (ja herkkujen syömistä), mutta viime lauantaina otin sen mukaan treenihallille ja otettiin sen kanssa tokoa. kaiken se muistaa, eipä siinä varsinaisesta treenistä ollut kyse vaan enemmänkin ihan vaan liikkeiden tekemisestä. vatun kaukokäskyvideo löytyy youtubesta villivadelman-kanavalta.

kielo
kielo on käynyt kerran viikossa tokossa ja edistynyt tosi kivasti. kielolla parantuneet erityisesti paikallaolot tosi hyvin. kielo jatkaa harrastusta jatkossakin, koska se selkeästi tykkää tokotreeneistä. kielon videoita löytyy myös youtubesta.
sterren pentuihin kielokin suhtautuu nyt alun jälkeen jo melko neutraalisti. aluksi se olisi halunnut hoitaa niitä itse ja oli stressaantunut. pentujen varttuessa kiinnostus on kokoajan vähentynyt.

vida
vidan toko ei oikein etene toivomallani tavalla. se häslää ja on ihan ei-oma-itsensä treeneissä. pistän vielä iän piikkiin, mutta toivottavasti tilanne alkaisi lähiaikoina kehittyä parempaan suuntaan. täytyy alkaa viedä vidaa enemmän yksin joka paikkaan ja muutenkin panostaa yhteistyöhön enemmän. kotona vida on täydellinen. se saa minut joka päivä hymyilemään.

piitsi
piitsi on harjoitellut hihnassa kävelemistä. ensimmäinen kerta oli sangen mielenkiintoinen - piitsi kiljui kurkku suorana. sitä kiljumista kesti ainakin 10min, jonka aikana etenimme muutamia metrejä. mutta en maanitellut, en leperrellyt, olin itseasiassa aika tiukkana, että nyt mennään eikä meinata. pian piitsi sitten taipuikin ja alkoi pomppia perässäni. toinen ulkoilukerta olikin sitten jo paljon parempi, kiljumista ei esiintynyt lainkaan ja piitsi liikkui kokoajan. pomppien suurimmaksi osaksi, mutta välillä ihan kävellenkin. kotiinpäin tultaessa se jopa vahingossa käveli hetken edelläni, kunnes muisti, että ainiin, ei tää ookaan kivaa, ja palasi takaisin taakseni pomppimaan. eiköhän se siitä. seisomistreeni on myös haasteellista, koska heti kun kosken piitsiin sen häntä heiluu miljoonaa ja se vetää itsensä maahan. hupsu otus.