naavan lähtiessä jäljelle jäivät veljekset kasja ja vida. aloinkin aika nopeasti saada esimakua siitä, mitä uroksen kanssa eläminen on. tuolilta pudonnut paita on hyvin äkkiä merkattu. lehtikeräystelinettä ei kannata pitää lattianrajassa. jalka nousee onneksi hienosti kyllä ulkonakin :)
kasja muutti viime viikolla yhteisomistuskotiinsa ja niin jäi vida. en ole vielä päättänyt mitä sen kanssa teen, toistaiseksi se on minulla ja on aivan ihana pentu. reipas ja suloinen. ulkona maailman helpoin, reippaasti häntä pystyssä tuli vastaan mitä tahansa. kielon mielestä vida on maailman hauskin keksintö, koska se jaksaa leikkiä juuri niin paljon kuin kielo haluaa. ja kielohan haluaa leikkiä.. sanotaanko näin, että turhan hiljaista ei ole lähipäivinä ollut.
lähipäivinä myös vattu on alkanut kiinnostua vidasta ja vattu onkin alkanut jo osallistua innolla nuorison leikkeihin. lisäksi vattu hoitaa vidan silmien ja korvien puhdistuksen huolella. sydän pakahtuu kun katselee kolmen sukupolven edustajien innokasta leikkiä. ja kun katselee televisiota ja kaikki kolme mahtuvat samaan syliin ja käpertyvät kasaksi.
vidan kanssa ollaan aloiteltu tokon alkeita. sivulletulo alkaa olla ihan hauskasti jo mallillaan. ulkona pidän sitä paljon vapaana niin, että hihna laahaa perässä. nyt lähipäivinä on näkynyt selkeästi, että itseluottamus alkaa olla niin korkealla, ettei 'äidin' luo tarvi enää tulla ihan heti kutsuttaessa. jalkoihin tulee kyllä vauhtia sitten kun pentu huomaa olevansa jo aika kaukana muista. täytyy alkaa ottaa jotain namia mukaan, että saa palkattua myös herkuilla nyt kun näyttää, että pelkät kehut eivät rohkealle pennulle välttämättä enää kauaa riitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti