paluuta treenien pariin

...tosin hyvin maltillisesti; tehtiin nimittäin jopa yksi harjoitus :) koira viereen, kapulan heitto pari metriä, pidä-käsky. mitään ei tapahtunut. tuijotin kapulaa, odotin hetken ja toistin käskyn. juoksi kapulalle ja toi sen eteen, piti kunnes vapautin! eli toisella käskyllä täysin onnistunut nouto. palkkioksi tuli sitten bileet ja iltaruoka.

tänään aiemmin päivällä mietin vähän tätä vuotta, kun kerta vuosi on pian vaihtumassa. tammikuussa aloitettiin toko ja toukokuussa asetin tavoitteen osallistua vuoden aikana tokokokeeseen. tavoitteeksi asetettiin myös tuloksen saamisen. toisesta kokeestahan se tulos sitten tulikin. tavoite täytetty ja erittäin tyytyväisiä ollaan. nyt kerätään vielä palasia kokoon ja ensi vuonna jossain vaiheessa startataan toivottavasti uusilla tavoitteilla :)

näyttelyiden suhteen asetin tavoitteeksi mahdollisuuden osallistua chihuahua ry:n ykköspalkinto-"kilpailuun". eli chihuahua ry:llä on tapana palkita vuosittain ne chihuahuat ruusukkeella, jotka vuoden aikana saavat kolme kertaa erinomaisen tai erittäin hyvän näyttelyistä. vatun aiemmat tulokset olivat tyydyttävää ja hyvää, mutta koska neiti oli parantunut huimasti ikää saatuaan pidin tavoitetta täysin mahdollisena.
vuosi käynnistyikin upeasti kajaanin kv -näyttelyssä, jossa vattu sai ensimmäisen eri:nsä ollen vielä avoimen luokan kolmas! se onnen tunne oli mieletön. ja tuttujen kannustus teki menestyksestä vielä upeampaa.
seuraava näyttely oli turun kv, jossa tuomari oli tiukka hampaista ja antoi hammaspuutoksen vuoksi h:n. sama meno jatkui tampere kv:ssa, jossa sielläkin h:n syyksi kirjattiin hammaspuutos. kankaanpään ryhmänäyttelystä vattu sai eh:n ja tavoitteen täyttymisestä puuttuikin enää yksi näyttelytulos. se saavutettiinkin heti seuraavassa näyttelyssä ypäjällä, jossa vattu reippaalla esiintymisellä ansaitsi laatuarvosanan erittäin hyvä.
elokuun valkeakosken näyttelyssä pääsin taas tärisemään, kun vattu sai erinomaisen (ollen ainoana luokassaan luokkansa ykkönen :) ). jo toinen kerta paras narttu -kehässä, jonne en aiempina vuosina uskonut koskaan vatun kanssa pääseväni. tampereen ryhmässä tuomarimuutoksen vuoksi olikin sitten brittituomari, jolta tiesin vatun etukäteen saavan h:n koon vuoksi ja niinhän siinä kävi. hämeenlinnan ryhmänäyttely lokakuussa oli vuoden päätösnäyttelymme, sieltä tuloksena h, mutta upealla esiintymisellä. olin ennen hämeenlinnan näyttelyä päättänyt, että jäämme näyttelytauolle, mutta vatun hieno esiintyminen sai minut hetkeksi harkitsemaan, että jos ei kuitenkaan.. no, kyllä se tauko ainakin toistaiseksi on voimassa. tuli tänä vuonna pyörittyä kehissä niin paljon, kun virallisten lisäksi kävimme lähes kaikissa alueen mätsäreissä. mätsäreissä vattu on yleensä pärjännyt melko hyvin ja tänäkin vuonna sijoittui useasti saaden kivoja palkintoja.

myös haave agilityn kokeilemisesta täyttyi tänä vuonna kun kävimme sekä alkeiskurssin että jatkokurssin. vattu edistyi mukavasti ja itse nautin lajista todella paljon.

paljon muutakin koiratoimintaa mahtui tähän vuoteen, paljon enemmän kuin aikaisempiin vuosiin. mahtavia tapahtumia, ihmisiä ja koiria. :)

voittaja 2008

olin tänään elämäni ensimmäisessä voittaja-näyttelyssä, ilman koiraa.
voi että miten onnistunut ja hieno reissu!
upeita koiria ja hienot puitteet. oli mukava seurata kehää ilma stressiä omasta vuorosta. pystyi todella keskittymään koiriin. kuvasin ja kirjasin tulokset ylös.
tuomarilla oli tiukka, mutta suht. pysyvä linja. muutamalle tutulle olisin kyllä toivonut parempaa menestystä. tuomarina norjalainen espen engh.
shoppailtuakin tuli, kuivaruokaa ja märkäruokaa. kolme muovikassillista ja reppu täys. yks myyjä kysyi siinä ruokasäkkejä syliin kasatessani, että montakos koiraa sulla on. vastasin yksi. seuraava kysymys oli sitten, että mitä rotua. vastauksen kuultuaan myyjää vähän hymyilytti. varmaan mietti, että kuinka monen vuoden tarpeiksi tuo pölö noita säkkejä hamstraa.
vatun tuliaiset:

ohjatut treenit

tänään oli parin viikon tauon jälkeen ohjatut treenit. jännitin etukäteen tosi paljon onnistuuko noutokapulan nostaminen maasta treeneissä. onnistuihan se! eli koira oli vierellä, laitoin kapulan sen eteen ja annoin käskyn. nosti kapulan, nosti pään ja otti katsekontaktin, vapautin ja palkkasin. jes! :)
luoksetulon pysäytys ei ole niin terävä kuin saisi olla, valuu käsimerkin jälkeen vielä selkeästi askelia. täytyy harjoitella jossain pidemmältä matkalta, ollaan tätä treenattu treenien lisäksi oikeastaan vaan kotona ja kotona matka on lyhyt.
noudon ja luoksetulon pysäytyksen lisäksi harjoiteltiin erilaisia variaatioita paikallamakuusta ja seuraamisesta. vatulla meinasi kärsivällisyys loppua noihin paikallamakuu-harjoituksiin ja se sitten monen monta minuuttia maatuaan teki sen, mitä tekee kotonakin turhautuessaan, eli nappaa lattialta jotain suuhunsa, koska tietää saavansa silloin huomiota kun otan sen kielletyn asian siltä pois. se on muutaman kerran tullut joku pölypallo suussa tähän tietokonetuolin viereen nököttämään, että "nyt sun on pakko huomioida kun muuten tukehdun pölypalloon".

kuvia noudosta

laitan vielä noudon harjoittelusta vaihe vaiheelta -kuvia. tarkemmat selitykset vaiheille löytyvät aiemmasta kirjoituksestani otsikolla nouto.
ensimmäisessä kuvassa ote sekä ylhäältä että alhaalta.





tässä ote enää alhaalla.
tässä ote jo kokonaan pois. tähän vaiheeseen jämähdimme. eli piti kyllä nätisti, mutta tikku piti laittaa suuhun, ei suostunut itse ottamaan.

avuksi tuli sitten rasia, johon tehtiin lovet molempiin reunoihin tikkua varten. nami rasiaan ja koiran nostettava tikku pois suulla keskeltä saadakseen namin. tämän äkkäsi suht.nopeasti ja tikun ottaminen ei ollut ongelmallista.
tässä vaiheessa rasiassa ei enää ollut namia vaan palkka tuli minulta sitten, kun tikku oli ensin nostettu rasiasta.

kuulumisia

tänään postissa saapui toko-huppari. nyt on sitten asiaankuuluvat varusteet ja erittäin osuvakin :)

noudon tila on edistynyt entisestään; vattu nostaa tikun nyt itse maasta ja nostaa päänsä hyvin ja saan otettua tikun ja palkattua. onnistui myös liikkeelle lähtö maasta ottamisen jälkeen, pidin matkan taas lyhyenä. viereen ei osaa tulla tikun kanssa, koska tulee viereen nousten mun jalkojani vasten ja siinä noustessa tikku osuu mua jalkaan ja tippuu. pyydän varmaan tässä liikkeessä eteen ja vasta tikun luovutuksen jälkeen viereen. täytyy vaan vielä varmistaa, että se on ok. tuolla tavalla vaan päästäisi vähän helpommalla. eteen tuo tikun hyvin. vielä ei mene tikun perässä mihinkään, eli tikun on oltava minun ja koiran välissä, että nostaa sen. mutta upeaa edistystä ja olen todella tyytyväinen. etenkin siihen, että vattu häntä heiluen ottaa tikun suuhunsa.

mikon tassu-projekti on edennyt niin, että nyt kun mikko pyytää vatun istumaan on koira jo tassu ojossa. ei ihan ehkä se ollut tarkoitus, mutta suloista noiden kahden touhuaminen on ja olen iloinen, että puuhastelevat yhdessä muutakin kuin lenkkejä. saa nähdä mitä tassu-projektin jälkeen on luvassa :) jos vaikka kierähtäminen?

edistystä noudossa!!

tänään sain sitten kiljua pienestä riemusta. kokeilin uutta asiaa ja se onnistui!
eli otin vatun viereeni, annoin sille tikun suuhun. käskin odottaa. siirryin pari askelta sen eteen ja sanoin tule. ja se tuli tikku suussa (sain napattua juuri ennenkuin tiputti ja palkattua). otettiin sen jälkeen pari kertaa niin, että istui edessäni, annoin tikun ja kävelin askeleen taaksepäin ja vattu tuli perässä ja palkkasin. päätin pitää matkan vielä todella lyhyenä, jolloin tikku ei pudonnut vaan pysyi hyvin suussa.
hieno onnistuminen! :)

mikon ja vatun tassu-projektikin edistyy hienosti. tuskin vaatii enää montaa harjoittelukertaa ollakseen valmis.