en muista oliko tapahtuma tuon niminen, mutta jossain hulinoissa me ainakin lauantaina käytiin :) mietin tovin viitsinkö ajaa 92km sastamalaan match showhun, mutta koska vida ei ollut sellaisessa vielä ikinä käynyt, päätin viitsiä.
tapahtumassa oli match shown lisäksi agilitykilpailu, temppukilpailu ja pujottelukilpailu. ilmoitin mätsäriin vidan pentuihin, kielon aikuisiin ja agilitykilpailuun vatun. sitten alkoikin tohina! mätsäri alkoi veteraaneilla, joita oli vain kaksi ja tämän jälkeen alkoivatkin heti pienet pennut toisessa kehässä.
vidan parina oli n. neljä kertaa suurempi pentu, rauhallinen sellainen kuitenkin. vida ei kuitenkaan tykännyt kun meidän piti kävellä edellä ja ison pennun perässä. pöydällä meni aivan superhyvin, vida seisoi kuin patsas ja antoi hienosti tuomarin katsoa hampaat ja koittaa kivekset. pari vei kuitenkin voiton ja vida sai sinisen nauhan. sinisten kehässä pyysin, että saisimme kävellä viimeisenä ja se oli ihan hyvä ratkaisu. kävely sujui paljon reippaammin. yhtään stoppia vida ei tehnyt koko mätsärissä, siitä olen tosi iloinen. vida oli sinisten kakkonen ja sai kivoja palkintoja: puruluita, ruokanäytepussin, naksuttimen, lelun ja namipussin.
heti pentukehän loputtua kuulutettiin, että alkaa sekä agilitykilpailu että pienet aikuiset mätsärikehässä. ilmoitin mätsärikehään, että saatan myöhästyä kielon kanssa ja juoksin rataantutustumiseen. montaa hetkeä en ehtinyt tutustua rataan, koska vattu oli ollut kevythäkissä vidan esiintymisen ajan ja piti ehtiä lämmitellä se ennen omaa vuoroa. oltiin ensimmäisenä agilitykilpailussa, koska meillä oli matalin hyppykorkeus. vattu häkistä, hölkyttelyä ja kisapaikalle. lämpöä riitti +27 astetta, joten aavistin, että vauhtia ei rouvasta välttämättä löydy.. :) kisapaikkaan tutustuminen vattu aloitti luonnollisesti merkkaamalla. vähän nolotti.
rata alkoi kahdella perättäisellä hypyllä, joita seurasi putki. jätin vatun istumaan ensimmäisen hypyn taakse ja menin itse putken suulle. siitä käskytys hyppy-hyppy-putkeen ja jee, se onnistui. putken jälkeen vattu olikin sitten sitä mieltä, että ihan kiva rata, riitti jo, ja meinasi merkata putken. 5vp tästä. sain houkuteltua takaisin vauhtiin ja loppurata menikin sitten aika jees. hitaasti, mutta ilman virheitä tai kieltoja. lopputuloksena siis viisi virhepistettä. sijoitus meillä oli lopulta 11./14. hymyilytti, me ei hävitty!
nyt on sitten koettu sekin. aina olen halunnut vatun kanssa kisata, kaksi kertaa aiemmin ollaan kisattu oman porukan jutuissa, nyt ekaa kertaa ihan vieraassa paikassa, vierailla esteillä ja vieraiden järjestämässä kisassa. oli tosi kiva huomata, että vattu pystyi suorittamaan vieraat esteet ilman mitään ongelmia. ei arkaillut juosta vieraaseen putkeen vaan meni yhtä hyvin kuin normaalistikin. uusi kenttä uusine hajuineen oli kyllä kauhea haaste koiralle, jonka merkkailutaipumus on normaalia voimakkaampi x 10000. mutta me selvittiin, ei tarvinut hävetä, päästiin maaliin asti ja loppufiilis loistava. nyt on sitten kisattu, yksi haave toteutettu :)
heti vatun radan jälkeen pitikin sitten juosta kielon kanssa mätsärikehään. kielo oli niin upea esiintyjä, olin narun päässä vaan ihastelemassa koiraani. pöydälläkin aivan mieletön, juoksusta huolimatta. tuomari ei kipsusta ollut niin haltioissaan kuin minä ja kielo saikin ensimmäisen sinisen nauhan aikuisten kehästä eikä sijoittunut sinisissä. mutta itselle kehässäolo kielon kanssa oli siitä huolimatta suuri ilo. se ei välitä toisista koirista yhtään, häntä on kokoajan ylhäällä ja ilme ylpeä. ihana esiintyjä.
sitten alkoikin olla aika suunnistaa kotia kohti. auton ovet laitoin selkosen selälleen heti kun kielon kanssa tulin kehästä. kolme tuntia vierähti tapahtumapaikalla todella nopeasti ympäriinsä juostessa. helle vähän verotti nautintoa, mutta hienosti järjestetty ja mukava tapahtuma oli joka tapauksessa. kotimatkalla piti pysähtyä kiikoisten abc:lle hakemaan hernemaissipaprika-pakasteita koirien bokseihin. niitten päällä makoillessa väheni läähätysäänet huomattavasti ja päästiin hyvin kotio asti. vida oli kotona aivan naatti, päivä oli ollut sille tosi jännittävä ja uutta täynnä. mitä kaikkea mahtoi pienen pojan päässä päiväunilla liikkuakaan.
tiistai 30. elokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti