tänään tosiaan peruuntui tokotreenit, joten pidimme sitten tehostetut noutotreenit kotona, joista siis kirjoitin äsken. pitihän se tyhjä vatsa hyödyntää :)
tapasimme lenkillä pepen, jonka tapaaminen onkin aina yhtä iloinen yllätys. asumme naapuritaloissa ja onneksi melko usein törmäämme lenkillä.
pepen ollessa pikkupentu vattu ei voinut sietää sitä, mutta siedätyshoidolla ja pepen varttumisella niistä on tullut hyvät kaverit. kauhea itkuininä alkaa heti jos kaveri näkyy pellon toisella puolella ja sitten vedetäänkin niin lujaa, että vauhdilla sen luokse nyt.
oli ihan kiva että tuli tavattua kaveria, niin ei sitten harmittanut treenien väliinjääminenkään niin paljoa. vatulla kun on siellä niitä sulhasia, joiden kanssa täytyy pitää vinkupeliä ja pyllynheilutusta ja ties mitä pusuttelua. vatun lemppariuros on tolleri, mutta viimeksi kun se oli pois kelpuutti vattu pusukaverikseen bordercollien. ei kovin uskollinen tämä meidän neiti, heti pettää kun saa tilaisuuden :D
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti