Tänään oli ensimmäinen kerta Vidan tokoa Porin Palveluskoirakerhon järjestämänä. Vida oli aluksi vähän varuillaan ja vähän piti vieruskavereita yrittää komentaa, mutta se ei suoranaisesti tullut yllätyksenä, koska tämän tyylistä treeniympäristöä Vida on nähnyt todella vähän. Meidän tokoavien ryhmässä oli yli kymmenen koirakkoa ja kentällä kokonaisuudessaan ainakin neljä ryhmää. Ryhmä päätettiinkin jakaa puoliksi, eli ensi kerralla pitäisi olla sitten vähän vähemmän koiria kerralla touhuamassa.
Tämä ensimmäinen kerta meni pitkälti kouluttajan kertoessa tokosta ja treenaamisesta ja tietysti sitten ihan käytännönasioiden parissa, maksut sunmuut. Tehtiin kuitenkin muutama harjoituskin.
Otettiin liikkeestä maahanmeno. Ohjasin reilusti kädellä maahan, meni ok. Palkkasin maahan, en yritä nousta sieltä vielä itse. Vahvistan tällä hetkellä vain nopeaa ja sulavaa maahanmenoa. Otin pari toistoa.
Toisena harjoituksena otettiin seuraamista. Vidalla on näpsäkkä perusasento ja hyvä seuraaminen, joskin käytän sille edelleen namia jonkin verran apuna. Tällaisessa uudessa tilanteessa ja ympäristössä se tietysti on ehdottoman tarpeellinenkin ihan muutenkin. Kouluttaja muistuttelikin yleisesti kaikkia riittävästä palkkaamisesta ja että ei tarvi häpeillä sitä, että koira saa namia parin sekunnin välein. Vidan seuraamisesta kouluttaja totesi, että jännitys näkyy, mutta kontakti on hyvä ja että seuraaminen on varmaan todella hyvällä mallilla helpommassa ympäristössä. Hyvin siis osasi arvioida tilannettamme, vaikkei meitä vielä tunnekaan.
Samaan aikaan tehtiin kaikki hieman käännöksiä paikallaan, ne meni ihan jees. Lopputemppuiluna teimme jalan yli hyppimisiä, niissä Vidalla tietysti on pieni etu, kun pikkukoiran loikka jalan yli on vielä vähän näyttävämpi kuin ison koiran.
Kokonaisfiilis positiivinen. En ole pahoillani siitä, että olemme ensivaikutelman perusteella sieltä porukan heikoimmasta päästä, motivoipahan treenaamaan ja kehittymään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti