torstai 16. joulukuuta 2010
kotitokoilua
kielon odota-lelupalkkaus edistyy mukavasti. lelun pystyy viemään jo useamman metrin päähän, kielo malttaa hyvin odottaa ja vapautus on erittäin innokas. nyt aletaan pidentää aikaa vähän kerrallaan.
paikallamakuussa ollaan tehty jonkinlainen läpimurto. sehän ei ole aiemmin meinannut sujua juur ollenkaan, mutta kun tajusin alkaa sanoa odota käskyn tarpeeksi nopeasti maahamenokäskyn perään niin on alkanut sujua. ja jos sekunnin niin pysyy minuutin, eli se ei ole ongelma, vaan se, että on aiemmin noussut heti. ensimmäinen versio uudesta käskytyksestä oli maahanodota, eli aivan yhteen. siitä sitten alettu muokata oikeaan suuntaan. nyt näyttää aika hyvältä paikallamakuu-harjoituksen suhteen.
yhteistreeninä olen opettanut koiria seuraamaan samanaikaisesti eri puolilla. pääsääntöisesti niin, että kielo oikealla ja vattu vasemmalla, mutta nyt ollaan alettu ottaa sitäkin, että vattu on oikealla ja kielo vasemmalla. tarkoituksena saada tästä joskus aikaiseksi yksi näyttävä temppu, johon sain haasteen. aika hauskaa treeniä tämä.
paikallamakuussa ollaan tehty jonkinlainen läpimurto. sehän ei ole aiemmin meinannut sujua juur ollenkaan, mutta kun tajusin alkaa sanoa odota käskyn tarpeeksi nopeasti maahamenokäskyn perään niin on alkanut sujua. ja jos sekunnin niin pysyy minuutin, eli se ei ole ongelma, vaan se, että on aiemmin noussut heti. ensimmäinen versio uudesta käskytyksestä oli maahanodota, eli aivan yhteen. siitä sitten alettu muokata oikeaan suuntaan. nyt näyttää aika hyvältä paikallamakuu-harjoituksen suhteen.
yhteistreeninä olen opettanut koiria seuraamaan samanaikaisesti eri puolilla. pääsääntöisesti niin, että kielo oikealla ja vattu vasemmalla, mutta nyt ollaan alettu ottaa sitäkin, että vattu on oikealla ja kielo vasemmalla. tarkoituksena saada tästä joskus aikaiseksi yksi näyttävä temppu, johon sain haasteen. aika hauskaa treeniä tämä.
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
mielenkiintoinen namikokeilu
ostin koirille treeninameiksi poron kylmäsavurouhetta, ajattelin sen olevan mukavaa vaihtelua.
otin rouhepalan käteen, pyysin kielo sivulle, kielo tuli, sai palkan - sylkäisi palkan maahan ja alkoi hinkkaamaan itseään siihen. testaus vatulla, tismalleen sama reaktio. että mukavaa vaihtelua kyllä, kaksi itseään matolla poroon hinkkaavaa koiraa.
hetken hinkkaamisen jälkeen poronpalat katosivat parempiin suihin, mutta uudella yrityksellä reaktio oli taas sama. tällä kertaa vatulle jäi epäonnekseen poronpala korvakarvoihin kiinni hinkkausprojektissa ja lisäviihdykenumero saatiin sitten siitä, kun kielo-ahmatti kiskoi poroa irti vatun korvasta.
porot on nyt takaisin jääkaapissa, huushollissa kaksi porolta tuoksuvaa chihuahuaa ja aavistuksen ymmällään oleva omistaja, joka kiittää onneaan siitä, että testasi uusia nameja ensin kotona, eikä suoraan ohjatuissa treeneissä.. :D
otin rouhepalan käteen, pyysin kielo sivulle, kielo tuli, sai palkan - sylkäisi palkan maahan ja alkoi hinkkaamaan itseään siihen. testaus vatulla, tismalleen sama reaktio. että mukavaa vaihtelua kyllä, kaksi itseään matolla poroon hinkkaavaa koiraa.
hetken hinkkaamisen jälkeen poronpalat katosivat parempiin suihin, mutta uudella yrityksellä reaktio oli taas sama. tällä kertaa vatulle jäi epäonnekseen poronpala korvakarvoihin kiinni hinkkausprojektissa ja lisäviihdykenumero saatiin sitten siitä, kun kielo-ahmatti kiskoi poroa irti vatun korvasta.
porot on nyt takaisin jääkaapissa, huushollissa kaksi porolta tuoksuvaa chihuahuaa ja aavistuksen ymmällään oleva omistaja, joka kiittää onneaan siitä, että testasi uusia nameja ensin kotona, eikä suoraan ohjatuissa treeneissä.. :D
maanantai 6. joulukuuta 2010
kielon harjoitukset
kielo harjoittelee tällä hetkellä muutamaa erilaista harjoitusta.
ensimmäinen niistä on peruuttaminen sohvatyynyn päälle. sohvatyyny on siis maatasossa, eli ei nojaa mihinkään. kielo on aika hyvin namin kanssa oppinut siirtämään takapäänsä tyynylle, tosin useimmiten asento on vielä istuminen. jatkamme harjoittelua, josko pian temppu sujuisi jo seistenkin.
toinen temppu on peruuttaminen lattialla seisoaltaan. tätä harjoitellaan lelun ja käsimerkin kanssa. sanon kielolle pakki, näytän hieman oikealla kädellä, kun kielo peruuttaa heitän sille lelun palkaksi. tätä ollaan pari päivää tehty ja kielo peruuttaa jo tosi hienosti.
kolmas kielon harjoitus on odottaminen. sitä harjoitellaan niin, että laitan lelun lattialle, kielo istuu ja odottaa ja vapautuksella saa ottaa lelun. kielo odottaa aivan täpinöissään ja ampaisee vapautuksella täysillä lelun luo. hauska ja hyödyllinen harjoitus.
ensimmäinen niistä on peruuttaminen sohvatyynyn päälle. sohvatyyny on siis maatasossa, eli ei nojaa mihinkään. kielo on aika hyvin namin kanssa oppinut siirtämään takapäänsä tyynylle, tosin useimmiten asento on vielä istuminen. jatkamme harjoittelua, josko pian temppu sujuisi jo seistenkin.
toinen temppu on peruuttaminen lattialla seisoaltaan. tätä harjoitellaan lelun ja käsimerkin kanssa. sanon kielolle pakki, näytän hieman oikealla kädellä, kun kielo peruuttaa heitän sille lelun palkaksi. tätä ollaan pari päivää tehty ja kielo peruuttaa jo tosi hienosti.
kolmas kielon harjoitus on odottaminen. sitä harjoitellaan niin, että laitan lelun lattialle, kielo istuu ja odottaa ja vapautuksella saa ottaa lelun. kielo odottaa aivan täpinöissään ja ampaisee vapautuksella täysillä lelun luo. hauska ja hyödyllinen harjoitus.
chihupäivä - tokoa, agia ja rallya
pari viikkoa sitten oltiin sovittu treffit muutaman chihuihmisen kanssa tänne poriin hallille, tarkoituksenamme viettää päivä tokoa, agilitya ja rallya treenaten.
vatun kanssa näytin pari rallytoko-juttua. rallyssa olisi meillä treenattavaa, siinä vaan tulee lintsattua, kun luottaa käsimerkkien voimaan ja siihen, että kyllä niillä pärjätään. eteentuloa ja siitä peruutusaskeleita 1-2-3 täytyisi jossain välissä harjoitella, tällä hetkellä vattu välillä hyppää päin. lisäksi kiertämistä (koira eteen, oikealta sivulle) pitäisi vielä treenata. yksi kauhistus oli rallytreeneissä myös täyskäännös vasempaan. remmissä hyvä, mutta vapaana.. en usko, että ollaan ikinä otettu sitä ennen tuota päivää! siinä olikin sitten fiksaamista. sitä ei sinänsä tarvi tässä vaiheessa osata, mutta sen verran haastava liike pienen koiran kanssa, että täytyy muistaa sitä aina välillä ottaa.
agilityssa otettiin putki-puomi-hyppy -kuviota. vattu meni tosi reippaasti ja tarkasti ja vauhti oli suht hyvä. puomilla hyvät ylösmenot ja alastulot. kielon kanssa otin putki-hyppy ja se on niin nopea että huhhei. puomille se ei oikein uskaltanut mennä, en jäänyt sitä jankkaamaan. kielo on kyllä mennyt täyskokoisiakin puomeja, jos niissä on ollut todella pitävä pinnoite. hallin puomi oli sen verran liukas, että rohkeus ei riittänyt, eikä tarvinutkaan. kielon ohjauksenlukutaitoon olen tyytyväinen, se osaa hakea hyvin hypyille ja putkeen.
tokossa otettiin ensin alokasluokan liikkeet. kaikki liikkeet menivät oikein, erityisesti mieltä lämmitti todella nopea pysäys liikkeestä seisomisessa. pysähtyi heti käskystä, ehkä paras vatun liikkeestä seisominen ikinä. otin alokasluokan liikkeet kaikki vain kerran, paitsi hyppy piti korjata, koska liikkui aavistuksen palatessani koiran viereen.
paikallamakuuta otettiin erinäisissä kokoonpanoissa, eripituisilla ajoilla. hyvin pysyi koko sakki, yhtä pientä härdelliä lukuunottamatta. mutta todella hienoa oli katsoa paikallaan makaavaa chihuahuariviä.
muissa liikkeissä alkoikin sitten näkyä enemmän treenin paikkaa. toki useamman tunnin harjoittelukin vei terävintä virettä tekemisestä, vaikka uskomattoman hyvin vatulla into päällä pysyikin. se odotti vuoroaan aina kevythäkissä ja häntä heiluen tekemään aina kun sieltä pois sen otin.
luoksetulon pysäytys meni ok, ei muistaakseni mitään ihmeellistä siinä. nouto ei meinannut aluksi oikein onnistua, piti muistutella pidä-harjoituksilla. nouto on kotona onnistunut hyvin, joten odotin siltä vähän enemmän. mutta muistutteluilla sain toimimaan. kielokin sai hauskuuttaa noudollaan - kielo hakee noutokapulan ja tuo sen, juostuaan ensin kymmenisen kunniakierrosta kapula suussaan. sen mielestä nouto on ehkä maailman kivoin tokojuttu.
ruutuun vattu juoksi hyvin ja parilla muistutuksella sain sen menemään siellä maahankin. mutta hyvin epävarmaa on sekä ruutuun meneminen ilman, että siellä on mitään, sekä ruudussa maahanmeno. tuota kaukana maahanmenoa meidän täytyy siis vaan edelleen treenata.
tunnariin vattu ei jotenkin jaksanut keskittyä. tosin väärät olivat olleet meillä kotona useamman kuukauden, että tokipa ne kaikki haisivat meidän kodilta. kyllä vatun olisi toki pitänyt silti se oma sieltä löytää ja kyllä se sen löysikin kun helpotin harjoitusta. kieltämättä pieni suunnitteluvirhe jättää yksi eniten keskittymiskykyä vaativista liikkeistä viimeiseksi. ei onnistunut tunnari kenelläkään niin hyvin kuin olisi voinut. siitä olen iloinen, että vattu ottaa nykyään oman suuhun mielellään ja tuo sen minulle.
kaikenkaikkiaan aivan superhieno päivä. oli kiva testailla missä mennään minkäkin liikkeen kanssa. ja etenkin oli hauskaa treenata juuri chihujen kanssa. tämä oli ensimmäinen kerta, kun tosimielessä yhdessä treenattiin. toki nytkin välillä oli pieniä leikkitaukoja, joihin meiltä osallistui kielo.
vatun kanssa näytin pari rallytoko-juttua. rallyssa olisi meillä treenattavaa, siinä vaan tulee lintsattua, kun luottaa käsimerkkien voimaan ja siihen, että kyllä niillä pärjätään. eteentuloa ja siitä peruutusaskeleita 1-2-3 täytyisi jossain välissä harjoitella, tällä hetkellä vattu välillä hyppää päin. lisäksi kiertämistä (koira eteen, oikealta sivulle) pitäisi vielä treenata. yksi kauhistus oli rallytreeneissä myös täyskäännös vasempaan. remmissä hyvä, mutta vapaana.. en usko, että ollaan ikinä otettu sitä ennen tuota päivää! siinä olikin sitten fiksaamista. sitä ei sinänsä tarvi tässä vaiheessa osata, mutta sen verran haastava liike pienen koiran kanssa, että täytyy muistaa sitä aina välillä ottaa.
agilityssa otettiin putki-puomi-hyppy -kuviota. vattu meni tosi reippaasti ja tarkasti ja vauhti oli suht hyvä. puomilla hyvät ylösmenot ja alastulot. kielon kanssa otin putki-hyppy ja se on niin nopea että huhhei. puomille se ei oikein uskaltanut mennä, en jäänyt sitä jankkaamaan. kielo on kyllä mennyt täyskokoisiakin puomeja, jos niissä on ollut todella pitävä pinnoite. hallin puomi oli sen verran liukas, että rohkeus ei riittänyt, eikä tarvinutkaan. kielon ohjauksenlukutaitoon olen tyytyväinen, se osaa hakea hyvin hypyille ja putkeen.
tokossa otettiin ensin alokasluokan liikkeet. kaikki liikkeet menivät oikein, erityisesti mieltä lämmitti todella nopea pysäys liikkeestä seisomisessa. pysähtyi heti käskystä, ehkä paras vatun liikkeestä seisominen ikinä. otin alokasluokan liikkeet kaikki vain kerran, paitsi hyppy piti korjata, koska liikkui aavistuksen palatessani koiran viereen.
paikallamakuuta otettiin erinäisissä kokoonpanoissa, eripituisilla ajoilla. hyvin pysyi koko sakki, yhtä pientä härdelliä lukuunottamatta. mutta todella hienoa oli katsoa paikallaan makaavaa chihuahuariviä.
muissa liikkeissä alkoikin sitten näkyä enemmän treenin paikkaa. toki useamman tunnin harjoittelukin vei terävintä virettä tekemisestä, vaikka uskomattoman hyvin vatulla into päällä pysyikin. se odotti vuoroaan aina kevythäkissä ja häntä heiluen tekemään aina kun sieltä pois sen otin.
luoksetulon pysäytys meni ok, ei muistaakseni mitään ihmeellistä siinä. nouto ei meinannut aluksi oikein onnistua, piti muistutella pidä-harjoituksilla. nouto on kotona onnistunut hyvin, joten odotin siltä vähän enemmän. mutta muistutteluilla sain toimimaan. kielokin sai hauskuuttaa noudollaan - kielo hakee noutokapulan ja tuo sen, juostuaan ensin kymmenisen kunniakierrosta kapula suussaan. sen mielestä nouto on ehkä maailman kivoin tokojuttu.
ruutuun vattu juoksi hyvin ja parilla muistutuksella sain sen menemään siellä maahankin. mutta hyvin epävarmaa on sekä ruutuun meneminen ilman, että siellä on mitään, sekä ruudussa maahanmeno. tuota kaukana maahanmenoa meidän täytyy siis vaan edelleen treenata.
tunnariin vattu ei jotenkin jaksanut keskittyä. tosin väärät olivat olleet meillä kotona useamman kuukauden, että tokipa ne kaikki haisivat meidän kodilta. kyllä vatun olisi toki pitänyt silti se oma sieltä löytää ja kyllä se sen löysikin kun helpotin harjoitusta. kieltämättä pieni suunnitteluvirhe jättää yksi eniten keskittymiskykyä vaativista liikkeistä viimeiseksi. ei onnistunut tunnari kenelläkään niin hyvin kuin olisi voinut. siitä olen iloinen, että vattu ottaa nykyään oman suuhun mielellään ja tuo sen minulle.
kaikenkaikkiaan aivan superhieno päivä. oli kiva testailla missä mennään minkäkin liikkeen kanssa. ja etenkin oli hauskaa treenata juuri chihujen kanssa. tämä oli ensimmäinen kerta, kun tosimielessä yhdessä treenattiin. toki nytkin välillä oli pieniä leikkitaukoja, joihin meiltä osallistui kielo.
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
seinäjoki kv 24.10.2010
käväisimme seinäjoen kansainvälisessä koiranäyttelyssä neljä viikkoa sitten. ilmoitettuna kipsu ja sterre. kipsu nuorissa ja sterre pennuissa, toista ja viimeistä kertaa. pk narttupentuja oli huikeat viisi. tuomari suh.tiukka ruotsalainen.
yhdessä kävely meni hyvin, pöydällä hienosti, yksinkävely nyt ei mikään upea mutta ei tullut stoppia tms. yllätykseksemme ja suureksi iloksemme sterre veikin sitten narttupentujen voiton ja oli vsp-pentu! tuomari piti erityisesti sterren päästä, liikkeistä ja turkista. kritiikkiä tuli kuonon kapeudesta ja kulmauksista.
onnelliset vsp:t :)
kipsu liikkui jäykästi, siis esiintyi todella kauniisti mutta selkä oli liikkeessä kasassa, josta kritiikkiä ja laatuarvosteluksi H. arvostelussa hyvää oli pää, stoppi ja hännänkiinnitys ja -kanto. huomasin heti kun otin kielon boksista, että sen selkä on jännittyneen oloinen. ilmeisesti pitkähkö automatka pakkasella boksissa sai selän sen verran jumiin, että näkyi sitten heti liikkeissä. harmi juttu, mutta opinpahan sen, että koiraa on hyvä lämmitellä ennen kehää eikä ottaa suoraan boksista kehään ja huomata sitten, että se onkin vähän jumissa.
yhdessä kävely meni hyvin, pöydällä hienosti, yksinkävely nyt ei mikään upea mutta ei tullut stoppia tms. yllätykseksemme ja suureksi iloksemme sterre veikin sitten narttupentujen voiton ja oli vsp-pentu! tuomari piti erityisesti sterren päästä, liikkeistä ja turkista. kritiikkiä tuli kuonon kapeudesta ja kulmauksista.
onnelliset vsp:t :)
kipsu liikkui jäykästi, siis esiintyi todella kauniisti mutta selkä oli liikkeessä kasassa, josta kritiikkiä ja laatuarvosteluksi H. arvostelussa hyvää oli pää, stoppi ja hännänkiinnitys ja -kanto. huomasin heti kun otin kielon boksista, että sen selkä on jännittyneen oloinen. ilmeisesti pitkähkö automatka pakkasella boksissa sai selän sen verran jumiin, että näkyi sitten heti liikkeissä. harmi juttu, mutta opinpahan sen, että koiraa on hyvä lämmitellä ennen kehää eikä ottaa suoraan boksista kehään ja huomata sitten, että se onkin vähän jumissa.
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
tokokokeessa pitkästä aikaa
tänään käytiin vatun kanssa tokokokeessa. olin jo ennalta päättänyt, että emme suorita paikallamakuuta, ettei mun kuukauden yöunet mene sitä murehtiessä.
mentiin siis normaalisti luoksepäästävyyteen, jonka jälkeen poistuimme kehästä. luoksepäästävyys: 10.
yksilösuorituksiin mentiin sitten omalla vuorolla. vattu oli hyvin hereillä ja skarppina. seuraaminen taluttimessa meni hyvin, kontakti pysyi hienosti, käännökset oli ehkä hieman väljät, juoksuosuus meni hyvin ja perusasennot hyvät. en ihan tiedä, mistä kaksi pistettä meni, varmaan noista pienistä väljyyksistä sitten. pakko myöntää, että odotin kymppiä. mutta siis seuraaminen taluttimessa: 8.
vapaana seuraamiseen lähti hyvin, mutta sitten jätätti pari metriä. perusasennon otti kuitenkin hyvin ja korjasi asemaansa. juoksuosuudella sain sen hyvin mukaan ja hyvässä kontaktissa tuli ja perusasennot kaikki ok. hieman väljät käännökset taas ja tuo jätättäminen miinustivat sitten reilummin pisteitä. tiukasti arvosteli tuomari tämänkin. seuraaminen vapaana: 6.
liikkeestä maahanmeno. tämä jäi nyt harmittamaan kyllä aika kovasti. vattu oli hyvässä kontaktissa, seurasi hyvin, tipahti maahan ekasta käskystä, pysyi siinä hyvin. nousi hieman ennakoiden. odotin kasia, tulikin nolla! kyynerpäät olivat kuulemma olleet hieman ilmassa. voi että miten voi harmittaa, kun omasta näkövinkkelistä näytti, että se tipahti suoraan maahan asti. jos olisin huomannut, olisin käskyttänyt uudestaan ja olisi takuulla onnistunut ja sitten oltaisi saatu se kasi. tai ainakin jotain pisteitä. argh. liikkeestä maahanmeno: 0.
luoksetulossa jäi hyvin, tuli nopeasti, hitusen vino perusasento. luoksetulo: 9,5.
liikkeestä seisomisessa jäi ensin istumaan paikalleen, jouduin toistamaan seuraamiskäskyn, sitten lähti hyvin. seisomiseen kaksoinkäsky, sitten pysäsi hyvin ja odotti hyvin seisomassa ja käskystä istumaan. liikkeestä seisominen: 5.
hyppyesteellä taisin taas arvioida väärin asettumiskohdan. jäätiin liian kauas hyppyesteestä. eipä se sitä sitten mennyt. hyppy-käskyllä käveli esteelle, haistoi sitä ja kääntyi muhun päin seisomaan oikein kauniisti. estehyppy: 0.
kokonaisvaikutelma: 8.
kokonaispisteet 96,5. niin lähellä tulosta, mutta ihan ei riittänyt Smile. mutta pisteet eivät harmita, eikä kokeesta harmita mikään muu kuin tuo liikkeestä maahanmeno. yhteistyö oli hienoa ja vattu on niin ihana kisakoira. se pysyi liikkeiden välit hyvässä kontaktissa, häntä heiluen suoritti ja oli kaikin puolin hienoa olla sen kanssa kehässä.
kisavarmuutta pitäisi vaan kehittää ja sitä ei varmaan saa kauheasti muuten kuin kisaamalla. jatkoa pohtien siis. mutta erittäin kiva kokemus oli tämä koe parin vuoden tauon jälkeen taas.
mentiin siis normaalisti luoksepäästävyyteen, jonka jälkeen poistuimme kehästä. luoksepäästävyys: 10.
yksilösuorituksiin mentiin sitten omalla vuorolla. vattu oli hyvin hereillä ja skarppina. seuraaminen taluttimessa meni hyvin, kontakti pysyi hienosti, käännökset oli ehkä hieman väljät, juoksuosuus meni hyvin ja perusasennot hyvät. en ihan tiedä, mistä kaksi pistettä meni, varmaan noista pienistä väljyyksistä sitten. pakko myöntää, että odotin kymppiä. mutta siis seuraaminen taluttimessa: 8.
vapaana seuraamiseen lähti hyvin, mutta sitten jätätti pari metriä. perusasennon otti kuitenkin hyvin ja korjasi asemaansa. juoksuosuudella sain sen hyvin mukaan ja hyvässä kontaktissa tuli ja perusasennot kaikki ok. hieman väljät käännökset taas ja tuo jätättäminen miinustivat sitten reilummin pisteitä. tiukasti arvosteli tuomari tämänkin. seuraaminen vapaana: 6.
liikkeestä maahanmeno. tämä jäi nyt harmittamaan kyllä aika kovasti. vattu oli hyvässä kontaktissa, seurasi hyvin, tipahti maahan ekasta käskystä, pysyi siinä hyvin. nousi hieman ennakoiden. odotin kasia, tulikin nolla! kyynerpäät olivat kuulemma olleet hieman ilmassa. voi että miten voi harmittaa, kun omasta näkövinkkelistä näytti, että se tipahti suoraan maahan asti. jos olisin huomannut, olisin käskyttänyt uudestaan ja olisi takuulla onnistunut ja sitten oltaisi saatu se kasi. tai ainakin jotain pisteitä. argh. liikkeestä maahanmeno: 0.
luoksetulossa jäi hyvin, tuli nopeasti, hitusen vino perusasento. luoksetulo: 9,5.
liikkeestä seisomisessa jäi ensin istumaan paikalleen, jouduin toistamaan seuraamiskäskyn, sitten lähti hyvin. seisomiseen kaksoinkäsky, sitten pysäsi hyvin ja odotti hyvin seisomassa ja käskystä istumaan. liikkeestä seisominen: 5.
hyppyesteellä taisin taas arvioida väärin asettumiskohdan. jäätiin liian kauas hyppyesteestä. eipä se sitä sitten mennyt. hyppy-käskyllä käveli esteelle, haistoi sitä ja kääntyi muhun päin seisomaan oikein kauniisti. estehyppy: 0.
kokonaisvaikutelma: 8.
kokonaispisteet 96,5. niin lähellä tulosta, mutta ihan ei riittänyt Smile. mutta pisteet eivät harmita, eikä kokeesta harmita mikään muu kuin tuo liikkeestä maahanmeno. yhteistyö oli hienoa ja vattu on niin ihana kisakoira. se pysyi liikkeiden välit hyvässä kontaktissa, häntä heiluen suoritti ja oli kaikin puolin hienoa olla sen kanssa kehässä.
kisavarmuutta pitäisi vaan kehittää ja sitä ei varmaan saa kauheasti muuten kuin kisaamalla. jatkoa pohtien siis. mutta erittäin kiva kokemus oli tämä koe parin vuoden tauon jälkeen taas.
lauantai 16. lokakuuta 2010
agilityn lumoa
kaveri oli vuokrannut agilityhallin niin toki ilmoitin itteni vapaaehtoiseksi treeniseuraksi. paikalla olikin sitten lopulta 10 vinttikoiraa - ja vattu ja kielo. kielon kanssa otin vaan seuraamispätkän, en agia, mutta vatun kanssa sitten ihan agiliitoa. ensin tutustutin sille uuden paikan puomin hihnassa, meni reippaasti, ei epäröinyt yhtään. putken otin kerran ihan suulta lähettämällä.
kattelin siinä toisten treeniä, tytöt häkissä odottamassa. pyysin sitten kaikkia paitsi kaveria poistumaan hallista hetkeksi, että sai päästää vatun vapaaksi.
otin sen kanssa miniradan; kepit, putki, puomi, kolmen hypyn hyppysuora. kepeille hakeutui hyvin ja aika pienellä avustuksella meni ok. putkeen haki hyvin monen metrin päästä eli sai ohjata kaukaa ja juosta ite kohti puomia. sinnekin kirmasi yhtään empimättä, hyvä juoksukontakti. tiukka kulma hyppysuoralle, teki tarkan käännöksen, eka hyppy vähän hidas kulmasta johtuen, tokat kaks lennokkaita ja nopeita. huh! itellä meinas happi loppua kun koira oli niin nopea. kertasin saman radan vielä toisen kerran ja sain vielä vähän lisää vauhtia siihen. sitten hengitinkin kuin kala kuivalla maalla seuraavan 5min :D eli mukava kokemus vieraassa paikassa+vierailla esteillä treenistä.
kattelin siinä toisten treeniä, tytöt häkissä odottamassa. pyysin sitten kaikkia paitsi kaveria poistumaan hallista hetkeksi, että sai päästää vatun vapaaksi.
otin sen kanssa miniradan; kepit, putki, puomi, kolmen hypyn hyppysuora. kepeille hakeutui hyvin ja aika pienellä avustuksella meni ok. putkeen haki hyvin monen metrin päästä eli sai ohjata kaukaa ja juosta ite kohti puomia. sinnekin kirmasi yhtään empimättä, hyvä juoksukontakti. tiukka kulma hyppysuoralle, teki tarkan käännöksen, eka hyppy vähän hidas kulmasta johtuen, tokat kaks lennokkaita ja nopeita. huh! itellä meinas happi loppua kun koira oli niin nopea. kertasin saman radan vielä toisen kerran ja sain vielä vähän lisää vauhtia siihen. sitten hengitinkin kuin kala kuivalla maalla seuraavan 5min :D eli mukava kokemus vieraassa paikassa+vierailla esteillä treenistä.
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
hämeenlinnan ryhmänäyttely
ja sterren debyytti pentuluokassa. paikkana parkkihalli, jossa kaikui ja meteli oli melkoinen. onneksi sterre ei erityisemmin arastellut ympäristöään vaan oli reippaana.
tuomari tykkäsi sterrestä kovasti, mutta ei jostain syystä antanut kunniapalkintoa. sterren tulos siis PEK 1. arvostelu: 8 kuukautta. kaunis pää ja ilme. täydellinen purenta. hyvin kehittynyt ikäisekseen. ylälinja saisi olla suorempi ja takakulmaukset paremmat. erinomainen turkki. hyvin esitetty. hän on lupaava.
purenta oli palautunut saksipurennaksi, turkki upeassa kunnossa ja massaa oli tullut lisää. hieno tyttö.
kielo oli nuorten luokassa ja sai hienosti erin ja tuli kolmanneksi luokassa. esiintyi aivan ihanasti. arvostelu: erinomaista tyyppiä. kaunis pää ja ilme. kaula voisi olla pidempi ja ylälinja suorempi. erinomainen hännänkiinnitys ja kanto. hyvä rintakehä. suorat eturaajat. takakulmaukset voisivat olla paremmat.
kiva näyttelypäivä oli taas, vaikka rankka reissu kyllä. aamuvarhaisella lähteä yksin ajamaan reilun parin tunnin matkaa olemattomilla yöunilla, näyttelypaikalla klo 8-14 ja sitten kotio. onneksi ei tarvinut tänään sitten muuta tehdäkään, kyllä tuollainen reissu vie tehokkaasti yhden päivän voimat. mutta hauskaa oli ja oli ihana nähdä sterreä ja tuttuja. ja kielo oli todella reipasta matkaseuraa, vaikka vattu olikin kotona vapaapäivää viettämässä.
tuomari tykkäsi sterrestä kovasti, mutta ei jostain syystä antanut kunniapalkintoa. sterren tulos siis PEK 1. arvostelu: 8 kuukautta. kaunis pää ja ilme. täydellinen purenta. hyvin kehittynyt ikäisekseen. ylälinja saisi olla suorempi ja takakulmaukset paremmat. erinomainen turkki. hyvin esitetty. hän on lupaava.
purenta oli palautunut saksipurennaksi, turkki upeassa kunnossa ja massaa oli tullut lisää. hieno tyttö.
kielo oli nuorten luokassa ja sai hienosti erin ja tuli kolmanneksi luokassa. esiintyi aivan ihanasti. arvostelu: erinomaista tyyppiä. kaunis pää ja ilme. kaula voisi olla pidempi ja ylälinja suorempi. erinomainen hännänkiinnitys ja kanto. hyvä rintakehä. suorat eturaajat. takakulmaukset voisivat olla paremmat.
kiva näyttelypäivä oli taas, vaikka rankka reissu kyllä. aamuvarhaisella lähteä yksin ajamaan reilun parin tunnin matkaa olemattomilla yöunilla, näyttelypaikalla klo 8-14 ja sitten kotio. onneksi ei tarvinut tänään sitten muuta tehdäkään, kyllä tuollainen reissu vie tehokkaasti yhden päivän voimat. mutta hauskaa oli ja oli ihana nähdä sterreä ja tuttuja. ja kielo oli todella reipasta matkaseuraa, vaikka vattu olikin kotona vapaapäivää viettämässä.
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
kotitreenit ilman nameja
vattu tuli hetki sitten tökkimään mua tassullaan ollessani tässä tietokoneella. aattelin, että jospa sen kanssa kokeilisi tokoilla kun kerta huomiota hakee. ja mahtava päätös olikin! otettiin seuraamista, liikkeestä maahan, luoksetulo, tunnari ja NOUTO! ilman mitään makupaloja!! palkaksi riitti kehut ja häntä heiluen teki. noutokapulan perään lähti häntä heiluen kaikki kolme kertaa, jotka otettiin. tunnarin haki ja toi perille asti. ei mitään ongelmaa tuottanut. huh, mieletöntä :D
sunnuntai 26. syyskuuta 2010
arjen kuulumisia
mitäpäs tähän viimeiseen kahteen viikkoon onkaan mahtunut? enimmäkseen arjen touhuja, eli unta, ruokaa ja ulkoilua. kielo kävi eläinlääkärillä perusterveystarkastuksessa ja sai lausunnon: kliinisesti terve ja hyväkuntoinen. hyvä lihaskunto ja kaikinpuolin terve neiti, hienoa! silti ei auta alkaa laiskottelua, vaan jatkaa hyväksi havaitulla tiellä, eli fysioterapian kotiversiot pysyvät ohjelmistossa. onneksi se on koirista superhauskaa, eikä mitään 'voi ei taas tätä' -touhua.
iltaohjelmistoon ollaan palauteltu hampaiden harjaus. ostin satsin uusia pieniä harjoja ja uuden hammastahnan. yritetään pitää rutiinista kiinni ja joka ilta ennen nukkumaanmenoa harjata hampaat. kielon mielestä hammastahnan syöminen on tosi hauskaa. vattu antaa harjata hampaat mutta ei kyllä kauheasti toimenpiteestä välitä.
yksi ilta tavattiin lenkillä ihana lyhytkarvainen uros chihuahua ja tytöthän sitten liehittelivät sitä parhaiden taitojensa mukaan. vattu on ihan mahdoton poikien kanssa, takapuoli vispaa niin että. vähän tytöillä tuli erimielisyyttä siitä, kumpi saa tämän ihanan sulhasen, sulhanen taas oli lähinnä hämillään saamastaan huomiosta. vasta kun jatkoimme tyttöjen kanssa matkaa se alkoi ulista perään. hupsu.
tokoa ollaan vatun kanssa treenailtu ihan kotosalla muutama kerta. pitäisi treenata ulkona nyt vielä kun säät sallivat, mutta aina on mukamas joku este (eli laiskuus), ettei tule lähdettyä. nyt lupaan tsempata asian suhteen.
kaverin touhusta innostuneena ajattelin hankkia sisätilakäyttöön kuuden kepin pujottelun ja treenata talvella sitä tyttöjen kanssa. lääniä kun asunnosta löytyy niin miksi ei hyödyntää sitä. pitää vaan selvittää miten sellaiset kepit tehdään ja ryhtyä sitten tuumasta toimeen.
iltaohjelmistoon ollaan palauteltu hampaiden harjaus. ostin satsin uusia pieniä harjoja ja uuden hammastahnan. yritetään pitää rutiinista kiinni ja joka ilta ennen nukkumaanmenoa harjata hampaat. kielon mielestä hammastahnan syöminen on tosi hauskaa. vattu antaa harjata hampaat mutta ei kyllä kauheasti toimenpiteestä välitä.
yksi ilta tavattiin lenkillä ihana lyhytkarvainen uros chihuahua ja tytöthän sitten liehittelivät sitä parhaiden taitojensa mukaan. vattu on ihan mahdoton poikien kanssa, takapuoli vispaa niin että. vähän tytöillä tuli erimielisyyttä siitä, kumpi saa tämän ihanan sulhasen, sulhanen taas oli lähinnä hämillään saamastaan huomiosta. vasta kun jatkoimme tyttöjen kanssa matkaa se alkoi ulista perään. hupsu.
tokoa ollaan vatun kanssa treenailtu ihan kotosalla muutama kerta. pitäisi treenata ulkona nyt vielä kun säät sallivat, mutta aina on mukamas joku este (eli laiskuus), ettei tule lähdettyä. nyt lupaan tsempata asian suhteen.
kaverin touhusta innostuneena ajattelin hankkia sisätilakäyttöön kuuden kepin pujottelun ja treenata talvella sitä tyttöjen kanssa. lääniä kun asunnosta löytyy niin miksi ei hyödyntää sitä. pitää vaan selvittää miten sellaiset kepit tehdään ja ryhtyä sitten tuumasta toimeen.
lauantai 11. syyskuuta 2010
ylläritreenit ja hienoa oli!
lauantai-iltapäivä, ei mitään tekemistä (paitsi siivoamista, jota piti vältellä viimeiseen asti), joten mikäs sen parempi idea kuin lähteä hallille vatun ja kielon kanssa. olin jo pari päivää suunnitellut agitreeniä hallilla, parilla hypyllä ja putkella. kertasin ensin vatun kanssa tokon alokasluokan liikkeet, hyvin meni. ei tahkottu tokoa sen enempää vaan siirryttiin agiin.
laitoin ensin kaksi hyppyä vierekkäin, välissä reilu metri. siinä sitten kaikki mahdolliset ohjauskuviot, jotka kahdella hypyllä saa tehtyä. vattu oli uskomattoman tarkka ja teki kaikki oikein! selkeästi oli hyödyksi se, että hypyt olivat vain n. 15cm, pystyi keskittymään ohjaukseen kun ei tarvinut niin ponnistella hyppyjen kanssa. hyppykuvioiden jälkeen mukaan putki. siirsin hyppyjä vähän kauemmas ja laitoin väliin putken ja sitten kolmea estettä eri ohjauksilla. ja hienosti toimi.
sitten vattu boksiin ja kielo tilalle. kielon kanssa kertasin putken, ekan kerran piti nami heittää houkuttimeksi, sen jälkeen meni käsiohjauksella kaukaakin, hienoa! pentuna harjoiteltu putkea kotona, näin siitä sitten hyötyy. kipsun kanssa otin hyppy-putki-hyppy ja muutamia kertoja pelkillä hypyillä hyppykuvioita. vitsit se on nopea! jos sen jalkaa ei olisi operoitu alkaisin heti treenata sen kanssa agia, kielossa näyttäisi olevan huikeasti potentiaalia. seurasi hyvin ohjausta, mutta oli silti melkoinen ohjus. kyllähän se lääkäri sanoi, että leikatulla jalalla voi agiakin harrastaa, mutta noin pienellä koiralla riski tuntuu liian suurelta. treenataan siis omaksi iloksi pienillä hypyillä ja esteiden pienillä versioilla.
lopuksi olin molempien kanssa samanaikaisesti pari paikallaistumista ja paikallamakuuta. kivasti pysyivät, mitä nyt kielo nousi maasta istumaan mutta meni kaukaa käskyttäessä takaisin maahan ja sitten pysyi.
hieno treeni siis, huippuhyvä fiilis jäi, kannatti pakoilla siivoamista!
laitoin ensin kaksi hyppyä vierekkäin, välissä reilu metri. siinä sitten kaikki mahdolliset ohjauskuviot, jotka kahdella hypyllä saa tehtyä. vattu oli uskomattoman tarkka ja teki kaikki oikein! selkeästi oli hyödyksi se, että hypyt olivat vain n. 15cm, pystyi keskittymään ohjaukseen kun ei tarvinut niin ponnistella hyppyjen kanssa. hyppykuvioiden jälkeen mukaan putki. siirsin hyppyjä vähän kauemmas ja laitoin väliin putken ja sitten kolmea estettä eri ohjauksilla. ja hienosti toimi.
sitten vattu boksiin ja kielo tilalle. kielon kanssa kertasin putken, ekan kerran piti nami heittää houkuttimeksi, sen jälkeen meni käsiohjauksella kaukaakin, hienoa! pentuna harjoiteltu putkea kotona, näin siitä sitten hyötyy. kipsun kanssa otin hyppy-putki-hyppy ja muutamia kertoja pelkillä hypyillä hyppykuvioita. vitsit se on nopea! jos sen jalkaa ei olisi operoitu alkaisin heti treenata sen kanssa agia, kielossa näyttäisi olevan huikeasti potentiaalia. seurasi hyvin ohjausta, mutta oli silti melkoinen ohjus. kyllähän se lääkäri sanoi, että leikatulla jalalla voi agiakin harrastaa, mutta noin pienellä koiralla riski tuntuu liian suurelta. treenataan siis omaksi iloksi pienillä hypyillä ja esteiden pienillä versioilla.
lopuksi olin molempien kanssa samanaikaisesti pari paikallaistumista ja paikallamakuuta. kivasti pysyivät, mitä nyt kielo nousi maasta istumaan mutta meni kaukaa käskyttäessä takaisin maahan ja sitten pysyi.
hieno treeni siis, huippuhyvä fiilis jäi, kannatti pakoilla siivoamista!
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
tampereen ryhmänäyttely
erittäin mielenkiintoinen näyttelypäivä tänään. tuomari saksalainen, joten aavistelin etukäteen jo, että hauskaa tulee olemaan. no, tragikoomista ainakin :)
tuomari jakoi hylätyn lähes kaikille, joilta puuttui yksikin hammas. tasapurentaakaan ei meinannut hyväksyä, mutta kysyi vierestä kehästä konsultaatiota ja kuuli, että se on suomessa ok ja kipsulle siis EH.
tässä neitien arvostelut:
vattu AVO HYL
5-vuotias narttu. hyvä pää. alhaalla kolme etuhammasta. hyvä kaula. hyvä etuosa. erittäin hyvä rintakehä. hyvin kulmautunut. ystävällinen otus. hylätään hammaspuutoksen vuoksi.
kielo NUO EH2
19kk ikäinen narttu, jolla hyvin korostunut pää. ei ihanteellisin purenta. hyvä kaula. riittävä rinta. liikkuu hyvin. vielä juniorimainen turkki.
tuomari jakoi hylätyn lähes kaikille, joilta puuttui yksikin hammas. tasapurentaakaan ei meinannut hyväksyä, mutta kysyi vierestä kehästä konsultaatiota ja kuuli, että se on suomessa ok ja kipsulle siis EH.
tässä neitien arvostelut:
vattu AVO HYL
5-vuotias narttu. hyvä pää. alhaalla kolme etuhammasta. hyvä kaula. hyvä etuosa. erittäin hyvä rintakehä. hyvin kulmautunut. ystävällinen otus. hylätään hammaspuutoksen vuoksi.
kielo NUO EH2
19kk ikäinen narttu, jolla hyvin korostunut pää. ei ihanteellisin purenta. hyvä kaula. riittävä rinta. liikkuu hyvin. vielä juniorimainen turkki.
maanantai 30. elokuuta 2010
ruokintavinkki
kesähelteillä keksin hyvän herkkuruokavinkin tytöille: jäädytetyt jauhelihapalat. eli 400g jauheliha sopivan kokoisiksi paloiksi pieniin minigrip-pusseihin ja pakkaseen. itselläni tuli tuosta testikappaleesta muistaakseni 16 palaa. spakkasesta on sitten helppo antaa klöntti per nokka kuppiin järsittäväksi. jäisestä palasta riittää hetkeksi puuhaa, kun sitä ei saa pureskeltua. kesähelteillä jää toi tietysti myös viilennystä. ainakin vattu ja kielo ovat aivan höpönä tähän herkkuun ja suurella innolla järsivät jauhelihojaan. jäätyneenä antamisessa on sekin hyvä puoli, että pala ei sotke paikkoja lainkaan vaikka sen raahaisi matolle tai pesään järsittäväksi.
nämä palaset ovat varmasti ruokavaliossa jäädäkseen.
nämä palaset ovat varmasti ruokavaliossa jäädäkseen.
chihutapaaminen 22.8.
satakunnan piiri järjesti chihutapaamisen taas elokuussa ja paikalla oli tällä kertaa tosi kivasti koiria. itselläni oli mukana sterre ja kielo. kolmen koiran peräänkatsomiseen ei olisi omat silmät riittäneet ja vattu nyt ei samalla tavalla tapaamisista nautikaan kuin kielo. kielo painoi tavalleen uskollisesti koko tunnin rallia koirakavereidensa kanssa kieli pitkällä. pari kertaa se ilahdutti yleisöään hyppäämällä vesiämpäriin :D muut hokasivat saavin olevan juomista varten, kielo päätti käydä kylvyssä. ilmeisesti kesän lukuisat uimakerrat ovat tehneet siitä varsinaisen vesipedon!
juoksun vuoksi sterre tutustui vain narttuihin. niistä löytyikin sitten pari leikkikaveria, pentu- ja junnuikäisiä. hienosti sterppis käyttäytyi tapaamisessa.
tapaamiseen osallistuivat myös kielon sisarukset luka ja hilla. ihanaa, että sisarukset tuntevat toisensa ja saavat leikkiä keskenään. niillä selkeästi on tietynlainen yhteys ja on aina katsella niiden leikkiä ja touhuamista. hilla tykkäsi kovasti myös sterrestä.
hauska tapaaminen!
juoksun vuoksi sterre tutustui vain narttuihin. niistä löytyikin sitten pari leikkikaveria, pentu- ja junnuikäisiä. hienosti sterppis käyttäytyi tapaamisessa.
tapaamiseen osallistuivat myös kielon sisarukset luka ja hilla. ihanaa, että sisarukset tuntevat toisensa ja saavat leikkiä keskenään. niillä selkeästi on tietynlainen yhteys ja on aina katsella niiden leikkiä ja touhuamista. hilla tykkäsi kovasti myös sterrestä.
hauska tapaaminen!
sterren vierailu
sijoituskoirani sterre (quimichin desert star) kävi ilahduttamassa meitä reilu viikko sitten keskiviikosta lauantaihin. kävin hakemassa sterren forssasta ilman vattua ja kieloa ja kotiin olin laittanut makuuhuoneeseen portin taikakuutiosta, ajatuksena pitää sterreä ja kieloa makkarissa ja vattua muualla asunnossa. sterre aloitti ensimmäisen juoksunsa muutama päivä ennen vierailuaan, joten siksikin jännitti, miten vattu nuoreen juoksuiseen narttuun suhtautuisi.
kun sterre tuli, laitoin sen kielon kanssa makuuhuoneeseen. ne alkoivat heti leikkiä keskenään, kuten arvelinkin. vattu kävi portilla katselemassa neitien menoa. välillä otin kielon muualle asuntoon ja sterre oli makkarissa yksin/kanssani. pari tuntia siitä kun sterre oli tullut huomasin, että vattu ja sterre ovat nokatusten portilla hännät heiluen ja pian vattu alkoikin haastaa sterreä leikkiin portin läpi.
laitoin portin hieman raolleen ja siirryin itse toiseen tilaan antaen koirille mahdollisuuden "murtautua" yhteiseen tilaan jos näin haluavat. pian olohuoneeseen saapuikin kolme chihuneitiä.
porttia ei tarvittu vierailun aikana ollenkaan, kaikki kolme menivät sulassa sovussa ympäri asuntoa. välillä vattu murisi sterreä kauemmas jos sterre yritti haastaa sitä leikkiin vatun ollessa nlepäämässä, mutta mitään rähinöitä ei ollut, sterre uskoi heti että jos vattu murisee se kannattaa jättää rauhaan. olin erittäin positiivisesti yllättynyt sterren hienosta käytöksestä kieloa ja vattua kohtaan. se selkeästi kunniotti niitä ja tyytyi osaansa lauman pohjimmaisena, olematta kuitenkaan yhtään arka tai alistunut. se meni kokoajan reippaasti häntä pystyssä, mutta ei hyppinyt kenenkään nokalle.
lenkilläkin kaikki kolme kävivät samaan aikaan. ainoat ongelmat tulivat ohitustilanteissa, mutta onneksi törmäsimme vain pari kertaa koiriin lenkeillä. kolme chihun hiljentäminen vieraan koiran lähestyessä ei ihan onnistunut :)
kaiken kaikkiaan sterren vierailu meni ihmeen helposti! olin varautunut siihen, että joudun pitämään koiria eri tiloissa, ulkoiluttamaan niitä kahdessa erässä yms. nyt kaikki hoituikin mukavasti ja kaikki kolme nukkuivat kanssani sängyssäkin.
onneksi sterre pissi ympäri asuntoa niin raaskin sen palauttaa ;)
kun sterre tuli, laitoin sen kielon kanssa makuuhuoneeseen. ne alkoivat heti leikkiä keskenään, kuten arvelinkin. vattu kävi portilla katselemassa neitien menoa. välillä otin kielon muualle asuntoon ja sterre oli makkarissa yksin/kanssani. pari tuntia siitä kun sterre oli tullut huomasin, että vattu ja sterre ovat nokatusten portilla hännät heiluen ja pian vattu alkoikin haastaa sterreä leikkiin portin läpi.
laitoin portin hieman raolleen ja siirryin itse toiseen tilaan antaen koirille mahdollisuuden "murtautua" yhteiseen tilaan jos näin haluavat. pian olohuoneeseen saapuikin kolme chihuneitiä.
porttia ei tarvittu vierailun aikana ollenkaan, kaikki kolme menivät sulassa sovussa ympäri asuntoa. välillä vattu murisi sterreä kauemmas jos sterre yritti haastaa sitä leikkiin vatun ollessa nlepäämässä, mutta mitään rähinöitä ei ollut, sterre uskoi heti että jos vattu murisee se kannattaa jättää rauhaan. olin erittäin positiivisesti yllättynyt sterren hienosta käytöksestä kieloa ja vattua kohtaan. se selkeästi kunniotti niitä ja tyytyi osaansa lauman pohjimmaisena, olematta kuitenkaan yhtään arka tai alistunut. se meni kokoajan reippaasti häntä pystyssä, mutta ei hyppinyt kenenkään nokalle.
lenkilläkin kaikki kolme kävivät samaan aikaan. ainoat ongelmat tulivat ohitustilanteissa, mutta onneksi törmäsimme vain pari kertaa koiriin lenkeillä. kolme chihun hiljentäminen vieraan koiran lähestyessä ei ihan onnistunut :)
kaiken kaikkiaan sterren vierailu meni ihmeen helposti! olin varautunut siihen, että joudun pitämään koiria eri tiloissa, ulkoiluttamaan niitä kahdessa erässä yms. nyt kaikki hoituikin mukavasti ja kaikki kolme nukkuivat kanssani sängyssäkin.
onneksi sterre pissi ympäri asuntoa niin raaskin sen palauttaa ;)
sunnuntai 15. elokuuta 2010
raision näyttely
kielo nuorissa ja vattu avoimessa. vattu sai n. 10-vuotiaasta pojasta itselleen fanin näyttelypaikalla ja poika pitikin vatulle seuraa liki tunnin rapsutellen ja paijaillen. vattu näytti niin onnelliselta makoillessaan kehän laidalla ketarat ojossa :) kielo taas nautti koirakavereiden tapaamista.
tuomarina oli ihastuttava saksalainen iäkäs herrasmies Erwin Deutscher.
tuomari arvosteli pöydällä, onneksi oli hyvä lämmin sää niin koirat olivat rentoja ja seisoivat pöydällä edukseen.
kielolle tulokseksi hienosti nuorten luokasta ERI ja sijoittui kolmanneksi luokassa!
kielon arvostelu:
melko voimakas ruumiinrakenne. tyypillinen pää. oikea stoppi. erittäin hyvä turkki. häntä oikein asettunut ja kannettu. suora selkä. vapaat liikkeet. ihastuttava.
vatusta tuomari ei sitten pitänytkään :) heti kun menimme avoimen luokan nartut kaikki yhdessä, tuli tuomari meidän kohdalle ja sanoi "this is not a female this is a male". eli arvata saattoi ettei ihan kauhean hyvää menestystä ollut tulossa. tuomari sanoi minulle vatun ollessa pöydällä arviolta kymmenen kertaa, että tämä on tyttökoiraksi aivan liian maskuliininen, että ei hän oikein tiedä mitä hän nyt tekisi. kauan siinä sitten arvottiinkin! kovasti tuomari pahoitteli kun antoi vatulle H:n, mutta huumoria löytyi puolin ja toisin ja sanoin hänelle vaan, että it's okay :)
tässä vatun arvostelu:
voimakas ruumiinrakenne. maskuliininen pää, jossa loiva stoppi. häntä hyvin asettunut ja kannettu. ranskalainen etuosa. suora selkä. kokonaisvaikutelma hyvin urosmainen.
erittäin mukava näyttelyreissu! (vaikka siellä ei myytykään kokista!)
tuomarina oli ihastuttava saksalainen iäkäs herrasmies Erwin Deutscher.
tuomari arvosteli pöydällä, onneksi oli hyvä lämmin sää niin koirat olivat rentoja ja seisoivat pöydällä edukseen.
kielolle tulokseksi hienosti nuorten luokasta ERI ja sijoittui kolmanneksi luokassa!
kielon arvostelu:
melko voimakas ruumiinrakenne. tyypillinen pää. oikea stoppi. erittäin hyvä turkki. häntä oikein asettunut ja kannettu. suora selkä. vapaat liikkeet. ihastuttava.
vatusta tuomari ei sitten pitänytkään :) heti kun menimme avoimen luokan nartut kaikki yhdessä, tuli tuomari meidän kohdalle ja sanoi "this is not a female this is a male". eli arvata saattoi ettei ihan kauhean hyvää menestystä ollut tulossa. tuomari sanoi minulle vatun ollessa pöydällä arviolta kymmenen kertaa, että tämä on tyttökoiraksi aivan liian maskuliininen, että ei hän oikein tiedä mitä hän nyt tekisi. kauan siinä sitten arvottiinkin! kovasti tuomari pahoitteli kun antoi vatulle H:n, mutta huumoria löytyi puolin ja toisin ja sanoin hänelle vaan, että it's okay :)
tässä vatun arvostelu:
voimakas ruumiinrakenne. maskuliininen pää, jossa loiva stoppi. häntä hyvin asettunut ja kannettu. ranskalainen etuosa. suora selkä. kokonaisvaikutelma hyvin urosmainen.
erittäin mukava näyttelyreissu! (vaikka siellä ei myytykään kokista!)
sunnuntai 1. elokuuta 2010
seinäjoen näyttely
ja molemmat neidit kehässä :) tuomarina marja kosonen.
kielo EH3, tässä arvostelu:
kookas, oikeat mittasuhteet omaava narttu, jolla oikea kallon malli. erinomainen stoppi. tasapurenta. suuret hyvät hampaat. ikäisekseen hyvä kallon pyöreys. hieman pienet silmät. hyvin asettuneet korvat. hyvä runko. hyvä raajaluusto. riittävästi kulmautunut edestä ja takaa. hyvin kiinnittynyt häntä. hyvä rintakehän pyöreys, mutta lyhyt rintalasta. hyvä karvanlaatu. liikkuuu hieman ahtaasti takaa ja löysästi edestä. ryhdikäs esiintyjä. erinomainen luonne.
vattu EH:
kookkaampi, hyvät mittasuhteet omaava narttu, jolla erinomainen purenta. vahva kuono, mutta kallo kaipaisi lisää pyöreyttä. hyvinasettuneet korvat. tummat silmät. hieman lyhyt kaula. rintakehässä hyvä pyöreys mutta rintakehä hieman lyhyt. hyvä lanne. hyvin kiinnittynyt häntä. hyvä raajaluusto. hyvin kulmautunut edestä, voisi olla voimakkaampi polvikulma. hyvälaatuinen karva. liikkuu hieman ahtaasti takaa. reipas, iloinen luonne.
oikein kiva näyttelypäivä! näin pitkästä aikaa myös enzoa - jestas että onkin komea poika! upea turkki ja tosi kivannäköinen pää. ja edelleen aivan ihana pusuttelijaluonne :) enzo ei osallistunut tällä kertaa näyttelyyn vaan tuli vain moikkaamaan meitä.
vattu ja kielo esiintyivät tosi hienosti ja molemmat selkeästi nauttivat olostaan näyttelyssä.
kielo EH3, tässä arvostelu:
kookas, oikeat mittasuhteet omaava narttu, jolla oikea kallon malli. erinomainen stoppi. tasapurenta. suuret hyvät hampaat. ikäisekseen hyvä kallon pyöreys. hieman pienet silmät. hyvin asettuneet korvat. hyvä runko. hyvä raajaluusto. riittävästi kulmautunut edestä ja takaa. hyvin kiinnittynyt häntä. hyvä rintakehän pyöreys, mutta lyhyt rintalasta. hyvä karvanlaatu. liikkuuu hieman ahtaasti takaa ja löysästi edestä. ryhdikäs esiintyjä. erinomainen luonne.
vattu EH:
kookkaampi, hyvät mittasuhteet omaava narttu, jolla erinomainen purenta. vahva kuono, mutta kallo kaipaisi lisää pyöreyttä. hyvinasettuneet korvat. tummat silmät. hieman lyhyt kaula. rintakehässä hyvä pyöreys mutta rintakehä hieman lyhyt. hyvä lanne. hyvin kiinnittynyt häntä. hyvä raajaluusto. hyvin kulmautunut edestä, voisi olla voimakkaampi polvikulma. hyvälaatuinen karva. liikkuu hieman ahtaasti takaa. reipas, iloinen luonne.
oikein kiva näyttelypäivä! näin pitkästä aikaa myös enzoa - jestas että onkin komea poika! upea turkki ja tosi kivannäköinen pää. ja edelleen aivan ihana pusuttelijaluonne :) enzo ei osallistunut tällä kertaa näyttelyyn vaan tuli vain moikkaamaan meitä.
vattu ja kielo esiintyivät tosi hienosti ja molemmat selkeästi nauttivat olostaan näyttelyssä.
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
ulkoilu namien kanssa..
..on hauskaakivaamukavaa. miksi ne namit siis ei ole mukana joka kerta? a) koirat lihoo b)kaikissa vaatteissa ei ole sellasia taskuja johon ne sopisi c) varmaan tehokin menisi niistä aika nopeasti.
mutta on se vaan kiva ottaa välillä noita namien kanssa ulkoiluja. koirat tulee nanosekunnissa kutsusta luo, seuraavat nätisti jos sitä pyydän ja usein vaikken pyytäisikään, ottavat kontaktia, ovat kuulolla. kyllähän ne kivasti tottelee ilman namejakin, mutta se on vaan niin kiva palkatakin ne sitten siitä kun toimivat oikein.
jos vaikka pyöräilijä tulee niin, että pitää saada tytöt tien sivuun, niin on kiva kutsua ne siihen ja palkita siitä kun tulevat nopeasti.
mitä mä noilla namiulkoiluilla sitten haen - muistuttelua lähinnä. eli teemme tien ylityksiä, tien sivuun tulemisia, seuraamista. koirat joutuvat tottelemaan joka lenkillä, mutta uskon, että kun ne välillä saavat arkisista suorituksista palkan, pysyy käskyjen teho parempana. sanallisesti kehun tietysti aina, mutta näiden miellyttämishalulla sanalliset kehut eivät ihan kauheasti kanna.
lisäksi sitten niillä kerroilla kun on namit mukana otetaan istumisia, maahanmenoja, paikallamakuuta pihalla.
tytöillä siis varusteena 5m flexit näillä kerroilla.
mutta on se vaan kiva ottaa välillä noita namien kanssa ulkoiluja. koirat tulee nanosekunnissa kutsusta luo, seuraavat nätisti jos sitä pyydän ja usein vaikken pyytäisikään, ottavat kontaktia, ovat kuulolla. kyllähän ne kivasti tottelee ilman namejakin, mutta se on vaan niin kiva palkatakin ne sitten siitä kun toimivat oikein.
jos vaikka pyöräilijä tulee niin, että pitää saada tytöt tien sivuun, niin on kiva kutsua ne siihen ja palkita siitä kun tulevat nopeasti.
mitä mä noilla namiulkoiluilla sitten haen - muistuttelua lähinnä. eli teemme tien ylityksiä, tien sivuun tulemisia, seuraamista. koirat joutuvat tottelemaan joka lenkillä, mutta uskon, että kun ne välillä saavat arkisista suorituksista palkan, pysyy käskyjen teho parempana. sanallisesti kehun tietysti aina, mutta näiden miellyttämishalulla sanalliset kehut eivät ihan kauheasti kanna.
lisäksi sitten niillä kerroilla kun on namit mukana otetaan istumisia, maahanmenoja, paikallamakuuta pihalla.
tytöillä siis varusteena 5m flexit näillä kerroilla.
vasemmalle käännös
ei me sitä treenattu olla, mutta kokeiltiin nyt, miten se sujuu kotona, ilman mitään ylimääräisiä tuskasteluja. eli ohjaajalla neutraali asenne ja johan sujui. vattu osaa (kotona) paikallaan vasemmalle käännöksen ilman mitään käsimerkkejä täysin ongelmitta. tosi hienosti siirtää takapäätään. kuinka monelle tulee yllätyksenä, että vika on siis taas ollut ohjaajassa (tarkennettuna sen pääkopassa)? :)
kielo osaa vasemmalle käännöksen käsiavun kanssa kivasti, mutta se on osannut sen aika hyvin hallillakin, että se ei sinänsä tullut yllätyksenä.
viimeiset pari vuotta oon varmaan hokenut, että 'me ei osata tätä'; kauankohan vattu on mahtanut tuon osata?
kielo osaa vasemmalle käännöksen käsiavun kanssa kivasti, mutta se on osannut sen aika hyvin hallillakin, että se ei sinänsä tullut yllätyksenä.
viimeiset pari vuotta oon varmaan hokenut, että 'me ei osata tätä'; kauankohan vattu on mahtanut tuon osata?
maanantai 12. heinäkuuta 2010
näyttelykuulumisia
heinäkuu käynnistettiinkin sitten tuplanäyttelyviikonlopulla. ensin oli vuorossa porin kv näyttely lauantaina ja sitten forssan näyttely sunnuntaina. porin näyttelyyn menin suoraan yövuorosta, hain vain kielon vanhemmiltani hoidosta. olo ei ollut järin hääppöinen mutta eipä toisaalta jännittänytkään. tuomarin linjaa katsellessani arvasin, että meille on tiedossa H-päivä ja niin sitten olikin. tuomarin mielestä kielolla tulisi olla sirompi kuonoja kielo oli tuomarin mielestä turhan kookas.
sunnuntain näyttelyssä oli tullut viime hetken tuomarimuutos, joten sinnekin lähdettiin ilman kummempia odotuksia. kielo oli junnuissa ja kun asettelin kielon pöydälle tuomari kysyi sen ikää. "how old?" "17months" "good age"-kommentoi tuomari minulle hymyillen. oli siis helpottunut, ettei kielo ollut tyyliin 9kk. tuomari piti kielon päästä, selkälinjasta, kulmauksista ja liikkeistä, mutta kielo oli tuomarille liian urosmainen ja tuomari tulkitsi kielon purennan käänteiseksi saksipurennaksi. tuloksena EH.
forssassa meitä ilahdutti ulkoistettu vahvistuksemme sterre. sterre käyttäytyi ihanan reippaasti uudessa tilanteessa. otin sen kanssa vähän harjoitusta kehässä ja sterre käveli hienosti mukana eikä arastellut tilannetta. antoi myös nätisti koeploida ja katsoa hampaat. hyvältä vaikutti tulevia kehäkoitoksia varten.
sunnuntain näyttelyssä oli tullut viime hetken tuomarimuutos, joten sinnekin lähdettiin ilman kummempia odotuksia. kielo oli junnuissa ja kun asettelin kielon pöydälle tuomari kysyi sen ikää. "how old?" "17months" "good age"-kommentoi tuomari minulle hymyillen. oli siis helpottunut, ettei kielo ollut tyyliin 9kk. tuomari piti kielon päästä, selkälinjasta, kulmauksista ja liikkeistä, mutta kielo oli tuomarille liian urosmainen ja tuomari tulkitsi kielon purennan käänteiseksi saksipurennaksi. tuloksena EH.
forssassa meitä ilahdutti ulkoistettu vahvistuksemme sterre. sterre käyttäytyi ihanan reippaasti uudessa tilanteessa. otin sen kanssa vähän harjoitusta kehässä ja sterre käveli hienosti mukana eikä arastellut tilannetta. antoi myös nätisti koeploida ja katsoa hampaat. hyvältä vaikutti tulevia kehäkoitoksia varten.
tokoilua
vattu: olemme käyneet rallytokon jatkokurssia. vattu tekee rallya innokkaasti ja osaa liikkeet hyvin. kaikki, paitsi.. sen -sanonko minkä- vasemmalle käännöksen paikallaan. ohjaajan inhoama liike, josta lintsattu viimeiset kolme vuotta. se ei siis jostain kumman syystä suju. pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja tehotreeni, mutta kun kaikkea muuta on paljon hauskempi treenata!
perustokoa ollaan treenattu välillä hallilla, otettu melkolailla kaikkia liikkeitä. liikkeestä seisominen onnistui viime treenissä nappiin, kun melkeimpä kuiskasin käskyn. eikä sekottanut sitä liikkeestä maahanmenoon eikä liikkeestä istumiseen, treenasin kaikkia perätysten. saa nähdä oliko hiljaisemman käskyn onnistuminen vain yhden kerran ihme vai olisiko siinä ratkaisu ongelmaan. liikkeestä seisominen ei siis ikinä ole ollut meillä vahva vaan aina vähän epävarma. joskus osaa aivan nappiin, joskus vaan jatkaa seuraamista, joskus menee maahan tai istuu.
luoksetulon pysäytystä ennakoi edelleen, vaikka en ollut ottanut sitä monee kuukauteen. käskysanalla 'tule' juoksee muutamia metrejä ja stop. stoppaa kylläkin siinä vaiheessa kun olen sitä pysäyttämässä, eli en tiedä lukisiko se mun kroppaakin niin että ennakoi vai onko se puhtaasti se käskysana. sitten taas jos pysäytän sen 'viereen'-käskytyksellä niin se kyllä pysää, mutta pysähdyksen jälkeen viereentulo on hyvin epävarma. eli sinänsä tule-viereen toimii paremmin kuin viereen-viereen.
kielo: kielon kanssa puuhataan sitä sun tätä. kielo kävi yhden arkitoko-tunnin ja yhden rallytokon jatkotunnin. arkitokossa kielo yllätti positiivisesti kaikinpuolin, se oli oppinut vaikka mitä pienen tauon aikana. kaikkein suurin yllätys oli, että se osasi pysähtyä seuraamisessa kauniisti perusasentoon. ollaan siis kielon ollessa pentu jahkattu viereen-yksi askel-viereen-yksi askel -kaavaa ties kuinka ja niin se vaan on mennyt oppi perille, koska nyt se sen osasi. lisäksi paikallapysyminen oli kehittynyt huimasti. tietysti sitä voikin 1,5v koiralta alkaa jo odottaakin.. mutta kipsun nykytilanteessa huomaa hyvin sen, että pentuna tehty treeni kantaa hyvin pitkälle. kipsu on aikuisiällä treenannut tosi vähän ja silti se osaa vaikka mitä. rallytokon jatkokurssilla se ei erotu taitojensa puolesta juurikaan muusta ryhmästä, vaikka se ei ole suorittanut alkeiskurssia eikä jatkokurssilta kuin satunnaisen tunnin. sillä tulee vaan arkielämässä niin paljon rallytokon liikkeiden osia, että ne on suht.helppo yhdistää sitten liikkeiksi.
perustokoa ollaan treenattu välillä hallilla, otettu melkolailla kaikkia liikkeitä. liikkeestä seisominen onnistui viime treenissä nappiin, kun melkeimpä kuiskasin käskyn. eikä sekottanut sitä liikkeestä maahanmenoon eikä liikkeestä istumiseen, treenasin kaikkia perätysten. saa nähdä oliko hiljaisemman käskyn onnistuminen vain yhden kerran ihme vai olisiko siinä ratkaisu ongelmaan. liikkeestä seisominen ei siis ikinä ole ollut meillä vahva vaan aina vähän epävarma. joskus osaa aivan nappiin, joskus vaan jatkaa seuraamista, joskus menee maahan tai istuu.
luoksetulon pysäytystä ennakoi edelleen, vaikka en ollut ottanut sitä monee kuukauteen. käskysanalla 'tule' juoksee muutamia metrejä ja stop. stoppaa kylläkin siinä vaiheessa kun olen sitä pysäyttämässä, eli en tiedä lukisiko se mun kroppaakin niin että ennakoi vai onko se puhtaasti se käskysana. sitten taas jos pysäytän sen 'viereen'-käskytyksellä niin se kyllä pysää, mutta pysähdyksen jälkeen viereentulo on hyvin epävarma. eli sinänsä tule-viereen toimii paremmin kuin viereen-viereen.
kielo: kielon kanssa puuhataan sitä sun tätä. kielo kävi yhden arkitoko-tunnin ja yhden rallytokon jatkotunnin. arkitokossa kielo yllätti positiivisesti kaikinpuolin, se oli oppinut vaikka mitä pienen tauon aikana. kaikkein suurin yllätys oli, että se osasi pysähtyä seuraamisessa kauniisti perusasentoon. ollaan siis kielon ollessa pentu jahkattu viereen-yksi askel-viereen-yksi askel -kaavaa ties kuinka ja niin se vaan on mennyt oppi perille, koska nyt se sen osasi. lisäksi paikallapysyminen oli kehittynyt huimasti. tietysti sitä voikin 1,5v koiralta alkaa jo odottaakin.. mutta kipsun nykytilanteessa huomaa hyvin sen, että pentuna tehty treeni kantaa hyvin pitkälle. kipsu on aikuisiällä treenannut tosi vähän ja silti se osaa vaikka mitä. rallytokon jatkokurssilla se ei erotu taitojensa puolesta juurikaan muusta ryhmästä, vaikka se ei ole suorittanut alkeiskurssia eikä jatkokurssilta kuin satunnaisen tunnin. sillä tulee vaan arkielämässä niin paljon rallytokon liikkeiden osia, että ne on suht.helppo yhdistää sitten liikkeiksi.
yyterin koiraranta
eilen teimme viimeinkin reissun yyterin koirarannalle. ulkona oli kova helle, mutta rannalla onneksi vilvoittava tuuli. itselläni oli kova hinku uimaan, joten koirilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin seurata perässä. ja hienosti ne uivatkin! molemmat kävelivät itse veteen ja kun jalat eivät enää osuneet pohjaan alkoi porskuttelu. aallot hiemat häiritsivät koiria. emme uineet kovin kauaa, uinti kun on kuitenkin aika raskasta liikuntaa. kahlasimme hetken rantavedessä ja paistattelimme päivää rannalla. oli onneksi todella rauhallista ja oli hyvin tilaa olla.
täytyy kyllä porin kaupunkia kiittää siitä, että yyterin ihanasta rannasta ja pitkä ja hyväkuntoinen pätkä sallittu koirille. varmasti teemme useamman reissun sinne vielä tänä kesänä jos vaan aikaa riittää ja säät sallivat.
täytyy kyllä porin kaupunkia kiittää siitä, että yyterin ihanasta rannasta ja pitkä ja hyväkuntoinen pätkä sallittu koirille. varmasti teemme useamman reissun sinne vielä tänä kesänä jos vaan aikaa riittää ja säät sallivat.
perjantai 18. kesäkuuta 2010
näyttelyelämää
viime päivityksen jälkeen onkin tullut tehtyä kolme näyttelyreissua: järvenpää, tuuri ja orivesi.
järvenpäähän olin arponut mukaan molemmat tytöt. alunperin siellä piti olla latvialainen tuomari, mutta kuten tavallista, pitkäkarvaisille chihuille tuli tuomarimuutos ja tilalle suomalainen miestuomari unto timonen. vähän mietitytti pitäisi perua, mutta en ole ikinä jättänyt menemättä tuomarimuutoksen vuoksi, joten päätin etten jätä nytkään.
ensin oli kielon vuoro, esiintyi reippaasti häntä pystyssä, oli tosi iloinen ja pirtsakka. harmi kyllä tulokseksi tuli tällä kertaa vain H (=hyvä). tässä kielon arvostelu:
kookkaan puoleinen juniorinarttu. hyväpiirteinen pää. oikea-asentoiset korvat. hyvä kaula. ikäisekseen hyvin muotoutunut runko. hyvät raajat. hieman luisu lantio, alaskiinnittynyt häntä. köyristää liikkeessä hieman lanneosaansa.
kielon häntä ei ole alaskiinnittynyt, mutta muuten arvostelu on paikkansapitävä eikä siinä ole mitään purnattavaa. tuomari pyysi meitä liikkumaan paljon eli mitä ilmeisimmin tuo viimeinen lausahdus on syy H:lle.
sain heti kielon arvostelun kätösiini ja kun aloin lukemaan sitä ajattelin, että mitä hittoa mää tuon toisen kanssa menen kehään jos kielo on kookkaan puoleinen :D olin aivan kypsä ja oli hankala kerätä mitään intoa, olin aivan varma että vattu saa T:n (=tyydyttävä). vatun esiintyminenkin oli aluksi vähän nuiveaa, mutta onneksi se yhdessä kohtaa heräsi ja alkoi esiintyä edukseen, iloisesti ja reippaasti. tuomari pyöritti meitäkin melko paljon, mutta vatun kanssa tiesin, ettei liikkeitä tarvi murehtia. tuloksena olikin sitten hienosti EH! (=erittäin hyvä). tässä vatun arvostelu:
kookkaan puoleinen narttu. hyvä kallo-osa. kauniit silmät. oikea-asentoiset korvat. hyvä kaula. erinomainen runko. hieman luisu lantio. alaskiinnittynyt häntä. riittävä kinnerkulma. liikkuu reippaasti.
tästä arvostelusta voin allekirjoittaa kaiken.
parin viikon tauon jälkeen olikin sitten vuorossa tuuri. siellä tiukka suomalaistuomari marjatta pylvänäinen-suorsa. muistin vasta ilmoittautumisen jälkeen, että ainiin, tämä tuomari ei vissiin pitänyt kovin suurista koirista. no, hatara pää, minkäs teet. ja kielohan mahtuu vallan mainiosti rotumääritelmän sisään, se painaa 2,7kg. mutta joillekin sekin on liikaa ja ihanne siellä kahden kilon tietämillä. tuurista kielolle siis taas vain H. tässä arvostelu:
kookas, hieman pitkärunkoinen narttu. hyvä luusto. voimakaspiirteinen pää. hyvät korvat ja silmät. tasapurenta. hyvä kaula. selkä saisi olla suorempi. jyrkkä lantio. oikea rungon muoto, mutta rintakehä saisi olla syvempi. hyvät etu- ja takaliikkeet, lyhyt sivuliike. liikkuu kovin selkä köyryssä.
kielo esiintyi taas superreippaasti häntä pystyssä eikä yhtään epävarmasti missään vaiheessa. keli oli aika huono, joka aiheutti monilla koirilla köyristelyä, niinkuin kielollakin. pöydällä oli aika hankala saada aseteltua kaikkein edustavimmilleen kun koiralla oli todella kylmä.
viimeisin näyttely olikin sitten sisänäyttely. siellä tasaisella lattialla kielon liikkeet ja olemus olivat selkeästi parhaimmillaan. asvaltti olisi kielolle varmasti aivan ideaali alusta, harmi kun sitä harvoin alustana on. kielo esiintyi kaikinpuolin edukseen, nyt pöydälläkin sain aseteltua sen tosi nätisti. tuomarin mielestä kielo oli muuten erinomainen, mutta purennan vuoksi kielo sai EH:n. harmi, sillä ERI:llä kielo olisi saanut sertin tästä näyttelystä! no, ei auta voivotella ja tyytyväisiä ollaan jokatapauksessa. tässä arvostelu oriveden näyttelystä:
erittäin hyvä koko & mittasuhteet. erinomainen kallo & kuono. silmät hieman korostuneet. hieman liian vahva alaleuka. erinomainen ylälinja ja alalinja. löysät etuliikkeet. erinomainen luonne.
järvenpäähän olin arponut mukaan molemmat tytöt. alunperin siellä piti olla latvialainen tuomari, mutta kuten tavallista, pitkäkarvaisille chihuille tuli tuomarimuutos ja tilalle suomalainen miestuomari unto timonen. vähän mietitytti pitäisi perua, mutta en ole ikinä jättänyt menemättä tuomarimuutoksen vuoksi, joten päätin etten jätä nytkään.
ensin oli kielon vuoro, esiintyi reippaasti häntä pystyssä, oli tosi iloinen ja pirtsakka. harmi kyllä tulokseksi tuli tällä kertaa vain H (=hyvä). tässä kielon arvostelu:
kookkaan puoleinen juniorinarttu. hyväpiirteinen pää. oikea-asentoiset korvat. hyvä kaula. ikäisekseen hyvin muotoutunut runko. hyvät raajat. hieman luisu lantio, alaskiinnittynyt häntä. köyristää liikkeessä hieman lanneosaansa.
kielon häntä ei ole alaskiinnittynyt, mutta muuten arvostelu on paikkansapitävä eikä siinä ole mitään purnattavaa. tuomari pyysi meitä liikkumaan paljon eli mitä ilmeisimmin tuo viimeinen lausahdus on syy H:lle.
sain heti kielon arvostelun kätösiini ja kun aloin lukemaan sitä ajattelin, että mitä hittoa mää tuon toisen kanssa menen kehään jos kielo on kookkaan puoleinen :D olin aivan kypsä ja oli hankala kerätä mitään intoa, olin aivan varma että vattu saa T:n (=tyydyttävä). vatun esiintyminenkin oli aluksi vähän nuiveaa, mutta onneksi se yhdessä kohtaa heräsi ja alkoi esiintyä edukseen, iloisesti ja reippaasti. tuomari pyöritti meitäkin melko paljon, mutta vatun kanssa tiesin, ettei liikkeitä tarvi murehtia. tuloksena olikin sitten hienosti EH! (=erittäin hyvä). tässä vatun arvostelu:
kookkaan puoleinen narttu. hyvä kallo-osa. kauniit silmät. oikea-asentoiset korvat. hyvä kaula. erinomainen runko. hieman luisu lantio. alaskiinnittynyt häntä. riittävä kinnerkulma. liikkuu reippaasti.
tästä arvostelusta voin allekirjoittaa kaiken.
parin viikon tauon jälkeen olikin sitten vuorossa tuuri. siellä tiukka suomalaistuomari marjatta pylvänäinen-suorsa. muistin vasta ilmoittautumisen jälkeen, että ainiin, tämä tuomari ei vissiin pitänyt kovin suurista koirista. no, hatara pää, minkäs teet. ja kielohan mahtuu vallan mainiosti rotumääritelmän sisään, se painaa 2,7kg. mutta joillekin sekin on liikaa ja ihanne siellä kahden kilon tietämillä. tuurista kielolle siis taas vain H. tässä arvostelu:
kookas, hieman pitkärunkoinen narttu. hyvä luusto. voimakaspiirteinen pää. hyvät korvat ja silmät. tasapurenta. hyvä kaula. selkä saisi olla suorempi. jyrkkä lantio. oikea rungon muoto, mutta rintakehä saisi olla syvempi. hyvät etu- ja takaliikkeet, lyhyt sivuliike. liikkuu kovin selkä köyryssä.
kielo esiintyi taas superreippaasti häntä pystyssä eikä yhtään epävarmasti missään vaiheessa. keli oli aika huono, joka aiheutti monilla koirilla köyristelyä, niinkuin kielollakin. pöydällä oli aika hankala saada aseteltua kaikkein edustavimmilleen kun koiralla oli todella kylmä.
viimeisin näyttely olikin sitten sisänäyttely. siellä tasaisella lattialla kielon liikkeet ja olemus olivat selkeästi parhaimmillaan. asvaltti olisi kielolle varmasti aivan ideaali alusta, harmi kun sitä harvoin alustana on. kielo esiintyi kaikinpuolin edukseen, nyt pöydälläkin sain aseteltua sen tosi nätisti. tuomarin mielestä kielo oli muuten erinomainen, mutta purennan vuoksi kielo sai EH:n. harmi, sillä ERI:llä kielo olisi saanut sertin tästä näyttelystä! no, ei auta voivotella ja tyytyväisiä ollaan jokatapauksessa. tässä arvostelu oriveden näyttelystä:
erittäin hyvä koko & mittasuhteet. erinomainen kallo & kuono. silmät hieman korostuneet. hieman liian vahva alaleuka. erinomainen ylälinja ja alalinja. löysät etuliikkeet. erinomainen luonne.
keskiviikko 26. toukokuuta 2010
tokotreenit vesisateessa
tänään pihatreenit, johon en ollut varautunut. molemmat mukana. tehtiin sitten sovellettuna vatun kanssa remmissä ruutua. innolla se sinne meni, kunnon juoksuksi laittoi, eli selkeästi on takaraivossa kyllä se, että ruutu tarkoittaa eteenpäin menemistä. maahanmeno ruudussa ei oikein onnistu pitkältä matkalta. paikallamakuuta harjoitellessa olikin sitten jo märkää, mutta pysyi se ihan ok. toki kauhea tutinatehoste kun märässä maassa joutui jonkinaikaa makoilemaan.
kieloa ei vesisade haitannut, se oli tavallinen oma väkkyrä-itsensä. sen kanssa otettiin pari luoksetuloa. jätin remmissä ohjaajalle ja kutsuin luo, eli ei mitään toko-luoksetuloa otettu. kielolla paikallaistuminen ei onnistu kauhean suurella etäisyydellä.
muuten sitten otettiin itekseen toisten vuoroilla seuraamista, istumisia, maahanmenoja. ihan kiva treeni sateesta huolimatta. ja ihan kivasti toimivat sateellakin.
kieloa ei vesisade haitannut, se oli tavallinen oma väkkyrä-itsensä. sen kanssa otettiin pari luoksetuloa. jätin remmissä ohjaajalle ja kutsuin luo, eli ei mitään toko-luoksetuloa otettu. kielolla paikallaistuminen ei onnistu kauhean suurella etäisyydellä.
muuten sitten otettiin itekseen toisten vuoroilla seuraamista, istumisia, maahanmenoja. ihan kiva treeni sateesta huolimatta. ja ihan kivasti toimivat sateellakin.
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
rally-tokoa, tokoa ja näyttely
tuon virallisen rallytokokokeen jälkeen olikin seuraavana päivänä vuorossa koirakoulun leikkimielinen kisa. vattu hienosti 94p ja voitto (haisteli hieman), ja kielollekin hienot 82p! kielo osasi muuten kivasti radan, mutta paikallaistuminen ei onnistunut. täytyy alkaa kielonkin kanssa harjoitella rallytokoa. kielo on ollut totaalisella tokotauolla ja nyt voisi jotain pientä alkaa sen kanssa tekemään. toki on treenailtu istu-maahan-seiso -käskyjä säännöllisesti. nyt olen tehnyt niinkin, että kun neidit syövät sen 0,5dl nappulaa per nokka, niin olen ottanut desimitallisen nappulaa ja koirat eteeni ja syöttänyt nappulat niille sitten tokoillen, eli juuri noita istu-maahan-seiso muunnelmia ja sitten pyörimistä. pyörimistä oli kielon fysioterapiassa, joten tehdään sitä nyt sitten säännöllisesti kotonakin. niin ja etujalkojen nostamista matalalle tasolle ollaan myös tehty päivittäin edelleen. kielo sai onnekseni puhtaat paperit fysioterapeutilta reilu viikko sitten, lihastasapaino on saavutettu ja koira on kaikin puolin ok. ollaan menty myös kerran päivässä lähistöllä olevat rappuset. niitä on hyvä mennä kun ovat betonia ja sopivan matalat, eli ei joudu liikaa ponnistelemaan mutta saa vähän treeniä kuitenkin. molemmat neidit siis ravaavat rappusia. muutenkin ollaan aloitettu varovaisesti pieni kunnonkohotusprojekti. helteillä ei tokikaan rehkitä, mutta muuten sitten ollaan vähän pidennetty lenkkejä ja tosiaan kotona treenailtu kehonhallintaa.
vatulla oli pitkästä aikaa perustokotreenit tiistaina. kyllä huomasi, että oltiin tehty pelkkää rallya viime viikot. vähän meni pelleilyksi. tehtiin alokasluokan liikkeet läpi, niissä kaikki ok paitsi liikkeestä seisominen. ollaan treenattu rallya varten niin paljon liikkeestä maahanmenoa, että teki sen kun piti seisoa. että ei muuta kun taas muistuttelemaan, että semmonen liikkeestä seisominenkin on olemassa. nouto ja tunnari meni ihan leikiksi, tiesi kyllä mitä piti tehdä, mutta huvitti tehdä ihan omia juttuja. no, saatiin ainakin nauraa.
tänään olin turistina rauman näyttelyssä. kehässä oli vatun tyttö hilla, joka sai hienost EH:n. tuomarina ligita zake. arvostelukin erittäin miellyttävä. kaikinpuolin tyytyväinen hillan hienoon suoritukseen.
nyt on sitten kaikilla vatun näyttelyissä käyneillä jälkeläisillä (kolme neljästä) vähintään EH tuloksena. aika hienoa :)
vatulla oli pitkästä aikaa perustokotreenit tiistaina. kyllä huomasi, että oltiin tehty pelkkää rallya viime viikot. vähän meni pelleilyksi. tehtiin alokasluokan liikkeet läpi, niissä kaikki ok paitsi liikkeestä seisominen. ollaan treenattu rallya varten niin paljon liikkeestä maahanmenoa, että teki sen kun piti seisoa. että ei muuta kun taas muistuttelemaan, että semmonen liikkeestä seisominenkin on olemassa. nouto ja tunnari meni ihan leikiksi, tiesi kyllä mitä piti tehdä, mutta huvitti tehdä ihan omia juttuja. no, saatiin ainakin nauraa.
tänään olin turistina rauman näyttelyssä. kehässä oli vatun tyttö hilla, joka sai hienost EH:n. tuomarina ligita zake. arvostelukin erittäin miellyttävä. kaikinpuolin tyytyväinen hillan hienoon suoritukseen.
nyt on sitten kaikilla vatun näyttelyissä käyneillä jälkeläisillä (kolme neljästä) vähintään EH tuloksena. aika hienoa :)
sunnuntai 2. toukokuuta 2010
rally-toko debyytti
tänään lähdin aamulla yhdeksän aikaan ajamaan kohti kaarinaa kera vatun ja kielon. auton lämpömittari näytti +3 ja taivaalla oli mustia pilviä, olin aavistuksen huolissani. tuulikin oli melkoinen. kaarinassa ei onneksi satanut ja asteitakin oli muutama enemmän, hyvä niin, sillä olimme ajaneet paikalle rallytokokoetta varten ja huono sää olisi ollut katastrofi pienelle koiralle.
paikanpäällä oli ensin ilmoittautuminen ja sitten odoteltiin rataan tutustumisen alkamista. ensin saimme nähtäväksi ratakartan ja sen jälkeen rata käytiin läp yhdessä tuomarin kanssa. tällä radalla oli 13 kylttiä.
olimme vatun kanssa vuorossa kuudentena. ensimmäinen liike oli eteen ja sivulle. vattu haisteli ja oli muissa maailmoissa. sitten oli onneksi pujottelua, jossa sain vatun hyvin mukaan ja sen jälkeen se pysyikin hyvin kontaktissa ja tekemisen maussa loppuradan. radalla oli muunmuassa saksalainen täyskäännös, pujottelu, spiraali, liikkeestä maahanmeno, paikallaistuminen, 1-2-3 peruutus, askel oikealle, 270 asteen käännös ja muita käännöksiä. muut liikkeet sujuivat täysin moitteettomasti, mutta tuo peruuttaminen meni mönkään. tai onnistui se, mutta aivan liian hitaasti. vattu istui turhan kauan paikallaan aina ennenkuin peruutti mukana. peruuttamista täytyy nyt siis muistaa treenata kunnolla.
emme saaneet tietää pisteitämme heti radan loputtua vaan meidän piti odottaa kaikkien muiden suoritukset ja vasta sitten oli pisteidenjulkistus ja palkintojenjako. oli todella hankala arvioida, millaiset pisteet oli tulossa. varovaisesti uskalsin toivoa, että hyväksytty tulos sieltä olisi tulossa.
kun pisteitä alettiin luetella viimeisestä lähtien, olin äärettömän innoissani kun nimiä alkoi tulla ja niitä ehti tulla useampi ennen meitä. ja kaikken helpottavinta oli siinä vaiheessa, kun tuomari sanoi, että tästä eteenpäin lueteltavilla koirilla onkin sitten kaikilla hyväksytty tulos. sittenkin tuli vielä muutama koira ennen meitä. saimme 80 pistettä, johon olen erittäin tyytyväinen. pisteet menivät alun säheltämisestä ja lisäksi peruuttamista -10p hitaasta suorituksesta. tuomarin kommenteissa lukee "Iloista menoa!" :)
muutenkin päivä oli oikein mukava, kielo ja vattu tykkäsivät kovasti kisapaikasta ja siellä olleista ihmisistä ja chihukavereista. kannatti lähteä!
paikanpäällä oli ensin ilmoittautuminen ja sitten odoteltiin rataan tutustumisen alkamista. ensin saimme nähtäväksi ratakartan ja sen jälkeen rata käytiin läp yhdessä tuomarin kanssa. tällä radalla oli 13 kylttiä.
olimme vatun kanssa vuorossa kuudentena. ensimmäinen liike oli eteen ja sivulle. vattu haisteli ja oli muissa maailmoissa. sitten oli onneksi pujottelua, jossa sain vatun hyvin mukaan ja sen jälkeen se pysyikin hyvin kontaktissa ja tekemisen maussa loppuradan. radalla oli muunmuassa saksalainen täyskäännös, pujottelu, spiraali, liikkeestä maahanmeno, paikallaistuminen, 1-2-3 peruutus, askel oikealle, 270 asteen käännös ja muita käännöksiä. muut liikkeet sujuivat täysin moitteettomasti, mutta tuo peruuttaminen meni mönkään. tai onnistui se, mutta aivan liian hitaasti. vattu istui turhan kauan paikallaan aina ennenkuin peruutti mukana. peruuttamista täytyy nyt siis muistaa treenata kunnolla.
emme saaneet tietää pisteitämme heti radan loputtua vaan meidän piti odottaa kaikkien muiden suoritukset ja vasta sitten oli pisteidenjulkistus ja palkintojenjako. oli todella hankala arvioida, millaiset pisteet oli tulossa. varovaisesti uskalsin toivoa, että hyväksytty tulos sieltä olisi tulossa.
kun pisteitä alettiin luetella viimeisestä lähtien, olin äärettömän innoissani kun nimiä alkoi tulla ja niitä ehti tulla useampi ennen meitä. ja kaikken helpottavinta oli siinä vaiheessa, kun tuomari sanoi, että tästä eteenpäin lueteltavilla koirilla onkin sitten kaikilla hyväksytty tulos. sittenkin tuli vielä muutama koira ennen meitä. saimme 80 pistettä, johon olen erittäin tyytyväinen. pisteet menivät alun säheltämisestä ja lisäksi peruuttamista -10p hitaasta suorituksesta. tuomarin kommenteissa lukee "Iloista menoa!" :)
muutenkin päivä oli oikein mukava, kielo ja vattu tykkäsivät kovasti kisapaikasta ja siellä olleista ihmisistä ja chihukavereista. kannatti lähteä!
lauantai 10. huhtikuuta 2010
rally-tokoilua
vatun kanssa olemme käyneet nyt viikottain rally-tokossa. se eroaakin monella tapaa tavallisesta tokosta; koiralle saa puhua suorituksen ajan ja liikkeet suoritetaan radan muodossa, eli edellisestä liikkeestä siirrytään suoraan seuraavaan. tämä vaatii sitten jo ohjaajaltakin skarppaamista ja radan hahmottamista. vaikeutta lisää myös se, että alokasluokan liikkeet suoritetaan kytkettynä! remmin kiristymisestä vähennetään pisteitä. olemmekin vatun kanssa nyt keskittyneet remmin kanssa treenaamiseen, jotta itse tottuisin siihen ja että koira tottuisi siihen. välillä tuntuu, että se on vaan tiellä ja häiritsee liikkeen suorituksia. tietysti kisatilanteessa se tuo tietynlaista rentoutta, kun ei ainakaan radalta karkaamista tarvi sitten pelätä.
treeneissä olemme käyneet läpi alokasluokan liikkeitä. suurin osa niistä on tuttuja liikkeitä yhdisteltynä uusiksi jutuiksi. eniten vatun kanssa tarttee harjoitella erilaisia käännöksiä. naputtelen jossain vaiheessa tarkemmin liikkeiden treenauksesta. rally-tokoa on hauska harjoitella ja on mukavaa, että liikkeitä on niin paljon. alokasluokassa noin kolmekymmentä mahdollista liikettä. ei siis ole sitä vaaraa, että tulisi päivittäin hiottua samoja liikkeitä uudelleen ja uudelleen vaan treenaaminen on leikkisämpää ja kokeilevampaa. myös höpöttämistä täytyy harjoitella, että saa hyödynnettyä senkin mahdollisuuden. perustokosta tarttunut hyvin tehokkaasti se yksikäskyisyys, jonka nyt taas rallytokossa saa unohtaa. koiraa saa ja pitääkin kehua ja tsempata kesken suorituksen. iloinen yhteistyö on rallytokossa se juttu.
treeneissä olemme käyneet läpi alokasluokan liikkeitä. suurin osa niistä on tuttuja liikkeitä yhdisteltynä uusiksi jutuiksi. eniten vatun kanssa tarttee harjoitella erilaisia käännöksiä. naputtelen jossain vaiheessa tarkemmin liikkeiden treenauksesta. rally-tokoa on hauska harjoitella ja on mukavaa, että liikkeitä on niin paljon. alokasluokassa noin kolmekymmentä mahdollista liikettä. ei siis ole sitä vaaraa, että tulisi päivittäin hiottua samoja liikkeitä uudelleen ja uudelleen vaan treenaaminen on leikkisämpää ja kokeilevampaa. myös höpöttämistä täytyy harjoitella, että saa hyödynnettyä senkin mahdollisuuden. perustokosta tarttunut hyvin tehokkaasti se yksikäskyisyys, jonka nyt taas rallytokossa saa unohtaa. koiraa saa ja pitääkin kehua ja tsempata kesken suorituksen. iloinen yhteistyö on rallytokossa se juttu.
terveystarkastuksia :)
kävimme tänään kolmen koiran voimin terveystarkastuksilla. mukana siis vattu, kielo ja hilla.
kellään ei perinnöllisiä silmäsairauksia ja kaikilla polvet 0/0! erittäin tyytyväinen ja onnellinen olen tuloksista :)
kellään ei perinnöllisiä silmäsairauksia ja kaikilla polvet 0/0! erittäin tyytyväinen ja onnellinen olen tuloksista :)
kielon onnettomuus+kuntoutuminen
Helmikuun alussa yhtenä iltana yhdeksän aikaan olin lähdössä koirien kanssa pidemmälle lenkille. Ulkona oli viitisentoista astetta pakkasta, joten puin koirille vaatteet päälle. Ensimmäisenä puin Kielon. Tossut jalkaan ja mantteli päälle. Sen jälkeen nostin Kielon sängylle odottamaan, että puen Vatun. Aloin pukea Vattua ja samassa näin silmäkulmassani, miten Kielo rysähti sängyltä alas päälleen ja siitä kyljelleen. Kielo huusi niin lujaa, että ääntä ei voi edes kuvailla. Vasen jalka oli vääntyneenä sivulle. Luulin, että lonkka on pois paikoiltaan, niin kummallisesti jalka rivulla rötkötti. Kielo huusi ja huusi ja makasi aivan matalana maassa. Kun yritin varovaisesti sitä kannatella, se ei ottanut yhtään jaloilleen. Nappasin syliin ja päivystävää eläinlääkäriä metsästämään. Pian Kielon silmät alkoivat lupsua ja se hiljeni. Tässä vaiheessa olin jo varma, että se löi päänsä niin pahasti, että se kuolee syliini ennenkuin pääsemme eläinlääkäriin. Päivystävä otti meidät vastaan noin puoli tuntia onnettomuudesta.
Kielon tutkimus aloitettiin neurologisella tutkimuksella, jossa luojan kiitos oli kaikki kunnossa. Jalan tutkimuksessa selvisi, että polvi on sijoiltaan. Päivystävä lähetti meidät kotiin nukkumaan todeten, että koiralla ei ole hengenvaaraa. Olin itse aivan shokissa enkä osannut edes kysyä mitään.
Seuraavana aamuna soitin omalle eläinlääkärille ja selitin tilanteen. Saimme kutsun tulla heti paikalle. Kielon jalka tutkittiin ja eläinlääkäri totesi polven patellaluksaatioasteen kolmoseksi. Sitten Kielo rauhotettiin kuvausta varten. Kielolta kuvattiin polvet, lonkat, lantio ja selkä murtumien varalta. Murtumia ei luojan kiitos ollut. Kielon polvet oli aiemmin tutkittu epävirallisesti nolliksi, onnettomuushetkellä se oli 11kk ikäinen. Oma eläinlääkärimme suositteli leikkaushoitoa, sillä tapaturmaisesti mennyt polvi olisi todennäköisesti aiheuttanut koiralle kipua ja ongelmia jatkossa. Varasimme ajan Seinäjoen Eläinklinikalta ortopedi Jarmo Rintasalolta. Leikkaus sovittiin viikon päähän onnettomuudesta. Kielolle määrättiin kipulääkkeet välipäiviksi. Sen kulkemista oli todella kurja katsoa; aiemmin nätisti liikkunut koira ontui nyt joka kävelylenkillä ja sisällä jos vähänkin yritti nopeammin edetä.
Leikkaus sujui hyvin. Vein Kielon sinne aamupäivällä ja iltapäivällä sen sai hakea kotimatkalle. Kielo nukkui koko automatkan. Kotona se oli vielä hyvin tokkurainen eikä onneksi valitellut yhtään. Kipulääkkeeksi Metacam ja lisäksi Tramal. Kielo alkoi käyttää jalkaa heti seuraavana päivänä ja kaikki tarpeet se halusi tehdä ulos, vaikka lupa olisi tietysti ollut tehdä sisällekin. Jalkaan laitettiin vain liimalappu, ei mitään sidettä, tämä varmasti helpotti jalan käyttämistä. Kävimme pikaulkoiluilla kuutisen kertaa päivässä, aivan muutaman metrin matkoja. Vattu oli Kielon leikkauksen jälkeisen viikon hoidossa, jotta Kielo malttoi rauhassa olla ja toipua.
Tramalin anto oli pakko lopettaa kolmantena päivänä leikkauksesta, sillä se aiheutti Kielolla suun vaahtoamista, eli lääkkeen kauhea maku kiihdytti syljen toimintaa ja lääkkeen anto oli hyvin vaikeaa. Onneksi pelkkä Metacam riitti pitämään Kielon kivut poissa, se ei valittanut missään vaiheessa kipuaan. Tötteröä oli määrä pitää tikkien poistoon asti, Kielolle tötterö oli onneksi ihan ok, ei stressannut siitä.
Tikkien poisto oli kahdentoista päivän kuluttua leikkauksesta. Silloin jalka katsottiin pintapuolisesti ja sen todettiin olevan hyvännäköinen. Kipulääkkeet jätettiin pois. Kielo käytti jalkaa edelleen hyvin. Ongelmaksi alkoikin muodostua enemmänkin tiukan liikuntakiellon noudattaminen, sillä Kielo on innokas ja aktiivinen pieni koira eikä se oikein olisi malttanut olla potilas. Kokoajan sain olla sydän syrjälläni ja yrittää vaan parhaani, ettei se pääsisi riehumaan liikaa. Kielon tilaksi oli rajattu yksi pieni huone, jossa itsekin vietin sitten lähes kaiken aikani näiden ensimmäisten toipumisviikkojen aikana. Nukuinkin lattialla koirien kanssa.
Neljännen viikon kohdalla varasin Kielolle kontrolliajan, sillä se oli muutaman kerran hieman ontunut jalkaansa. Polven todettiin kuitenkin tutkimuksessa olevan täysin kunnossa ja ontumisen johtuvan liiasta rasituksesta. Hoidoksi vielä rajoitutempi liikkuminen, lepoa ja kipulääkettä. Ontumisesta päästiinkin hyvin näillä eroon. Ohjeena oli siis ollut, että neljään viikkoon asti hyvin lyhyitä remmilenkkejä ja sitten varovaisesti lisätään liikunnanmäärää. Lisäsin liikunnanmäärää aluksi hieman liikaa ja palasin sitten hyvin lyhyisiin lenkkeihin.
Hiljalleen Kielo on kuntoutunut ja liikunnanmäärää on pystytty lisäämään. Nyt se ulkoilee melkolailla normaalisti, viitisen kertaa päivässä 5-20min kerrallaan. Kun käyn Vatun kanssa pidemmillä lenkeillä Kielo kulkee osan matkasta sylissä. Leikkiminen oli kielletty useita viikkoja. Miten kurja onkaan nuorelta koiralta kieltää leikki. Vasta seitsemännellä viikolla sai antaa Kielon ja Vatun taas leikkiä keskenään. Voin kertoa, että puruluita on kulunut paljon! Niistä onneksi Kielo sai edes jotain tekemistä.
Viime viikolla aloitimme fysioterapian lihasten vahvistamiseksi. Leikatun jalan lihakset ovat paljon heikommat kuin leikkaamattoman, vaikka Kielo onkin reippaasti kokoajan jalkaansa käyttänyt. Se on kuitenkin kevittänyt sitä niin paljon, että käyttö ei ole ollut täysipainoista. Nyt jumppaamme kotona päivittäin ja käymme vielä muutaman kerran ohjatussa fysioterapiassa, jotta lihaksisto saadaan takaisin tasapainoon.
Kokonaisuudessaan aivan mielettömän raskas prosessi. Monet itkut on tullut itkettyä ja yöunet menetettyä. Onnettomuuden jälkeiset pari viikkoa olin kuin zombi. Syytin itseäni Kielon onnettomuudesta ja pelkäsin todella paljon, että se ei kuntoudu kunnolla. Lisäksi nuoren koiran järjissäänpitäminen kahden kuukauden levon aikana oli erittäin kuluttavaa. Tuntui, että aika kuluu aivan mielettömän hitaasti. Kokoajan pelkäsin, että se liukastuu, kompastuu tai jalalle tapahtuu jotain muuta. Jokainen ontuminen veti mielen matalaksi ja pelotti. Todella stressaavaa ja uuvuttavaa. Niin koirille kuin omistajallekin.
Nyt Kielon leikkauksesta on kaksi kuukautta ja tänään sen polvet tarkastettiin virallisessa polvitarkastuksessa 0/0. Huomautuksiin kirjattiin, että vasen polvi on operoitu. Polvet lausutaan aina sellaisiksi, kuin ne tutkimushetkellä ovat.
Tässä minun kokemuksiani patellaluksaatioleikkauksesta.
Kielon tutkimus aloitettiin neurologisella tutkimuksella, jossa luojan kiitos oli kaikki kunnossa. Jalan tutkimuksessa selvisi, että polvi on sijoiltaan. Päivystävä lähetti meidät kotiin nukkumaan todeten, että koiralla ei ole hengenvaaraa. Olin itse aivan shokissa enkä osannut edes kysyä mitään.
Seuraavana aamuna soitin omalle eläinlääkärille ja selitin tilanteen. Saimme kutsun tulla heti paikalle. Kielon jalka tutkittiin ja eläinlääkäri totesi polven patellaluksaatioasteen kolmoseksi. Sitten Kielo rauhotettiin kuvausta varten. Kielolta kuvattiin polvet, lonkat, lantio ja selkä murtumien varalta. Murtumia ei luojan kiitos ollut. Kielon polvet oli aiemmin tutkittu epävirallisesti nolliksi, onnettomuushetkellä se oli 11kk ikäinen. Oma eläinlääkärimme suositteli leikkaushoitoa, sillä tapaturmaisesti mennyt polvi olisi todennäköisesti aiheuttanut koiralle kipua ja ongelmia jatkossa. Varasimme ajan Seinäjoen Eläinklinikalta ortopedi Jarmo Rintasalolta. Leikkaus sovittiin viikon päähän onnettomuudesta. Kielolle määrättiin kipulääkkeet välipäiviksi. Sen kulkemista oli todella kurja katsoa; aiemmin nätisti liikkunut koira ontui nyt joka kävelylenkillä ja sisällä jos vähänkin yritti nopeammin edetä.
Leikkaus sujui hyvin. Vein Kielon sinne aamupäivällä ja iltapäivällä sen sai hakea kotimatkalle. Kielo nukkui koko automatkan. Kotona se oli vielä hyvin tokkurainen eikä onneksi valitellut yhtään. Kipulääkkeeksi Metacam ja lisäksi Tramal. Kielo alkoi käyttää jalkaa heti seuraavana päivänä ja kaikki tarpeet se halusi tehdä ulos, vaikka lupa olisi tietysti ollut tehdä sisällekin. Jalkaan laitettiin vain liimalappu, ei mitään sidettä, tämä varmasti helpotti jalan käyttämistä. Kävimme pikaulkoiluilla kuutisen kertaa päivässä, aivan muutaman metrin matkoja. Vattu oli Kielon leikkauksen jälkeisen viikon hoidossa, jotta Kielo malttoi rauhassa olla ja toipua.
Tramalin anto oli pakko lopettaa kolmantena päivänä leikkauksesta, sillä se aiheutti Kielolla suun vaahtoamista, eli lääkkeen kauhea maku kiihdytti syljen toimintaa ja lääkkeen anto oli hyvin vaikeaa. Onneksi pelkkä Metacam riitti pitämään Kielon kivut poissa, se ei valittanut missään vaiheessa kipuaan. Tötteröä oli määrä pitää tikkien poistoon asti, Kielolle tötterö oli onneksi ihan ok, ei stressannut siitä.
Tikkien poisto oli kahdentoista päivän kuluttua leikkauksesta. Silloin jalka katsottiin pintapuolisesti ja sen todettiin olevan hyvännäköinen. Kipulääkkeet jätettiin pois. Kielo käytti jalkaa edelleen hyvin. Ongelmaksi alkoikin muodostua enemmänkin tiukan liikuntakiellon noudattaminen, sillä Kielo on innokas ja aktiivinen pieni koira eikä se oikein olisi malttanut olla potilas. Kokoajan sain olla sydän syrjälläni ja yrittää vaan parhaani, ettei se pääsisi riehumaan liikaa. Kielon tilaksi oli rajattu yksi pieni huone, jossa itsekin vietin sitten lähes kaiken aikani näiden ensimmäisten toipumisviikkojen aikana. Nukuinkin lattialla koirien kanssa.
Neljännen viikon kohdalla varasin Kielolle kontrolliajan, sillä se oli muutaman kerran hieman ontunut jalkaansa. Polven todettiin kuitenkin tutkimuksessa olevan täysin kunnossa ja ontumisen johtuvan liiasta rasituksesta. Hoidoksi vielä rajoitutempi liikkuminen, lepoa ja kipulääkettä. Ontumisesta päästiinkin hyvin näillä eroon. Ohjeena oli siis ollut, että neljään viikkoon asti hyvin lyhyitä remmilenkkejä ja sitten varovaisesti lisätään liikunnanmäärää. Lisäsin liikunnanmäärää aluksi hieman liikaa ja palasin sitten hyvin lyhyisiin lenkkeihin.
Hiljalleen Kielo on kuntoutunut ja liikunnanmäärää on pystytty lisäämään. Nyt se ulkoilee melkolailla normaalisti, viitisen kertaa päivässä 5-20min kerrallaan. Kun käyn Vatun kanssa pidemmillä lenkeillä Kielo kulkee osan matkasta sylissä. Leikkiminen oli kielletty useita viikkoja. Miten kurja onkaan nuorelta koiralta kieltää leikki. Vasta seitsemännellä viikolla sai antaa Kielon ja Vatun taas leikkiä keskenään. Voin kertoa, että puruluita on kulunut paljon! Niistä onneksi Kielo sai edes jotain tekemistä.
Viime viikolla aloitimme fysioterapian lihasten vahvistamiseksi. Leikatun jalan lihakset ovat paljon heikommat kuin leikkaamattoman, vaikka Kielo onkin reippaasti kokoajan jalkaansa käyttänyt. Se on kuitenkin kevittänyt sitä niin paljon, että käyttö ei ole ollut täysipainoista. Nyt jumppaamme kotona päivittäin ja käymme vielä muutaman kerran ohjatussa fysioterapiassa, jotta lihaksisto saadaan takaisin tasapainoon.
Kokonaisuudessaan aivan mielettömän raskas prosessi. Monet itkut on tullut itkettyä ja yöunet menetettyä. Onnettomuuden jälkeiset pari viikkoa olin kuin zombi. Syytin itseäni Kielon onnettomuudesta ja pelkäsin todella paljon, että se ei kuntoudu kunnolla. Lisäksi nuoren koiran järjissäänpitäminen kahden kuukauden levon aikana oli erittäin kuluttavaa. Tuntui, että aika kuluu aivan mielettömän hitaasti. Kokoajan pelkäsin, että se liukastuu, kompastuu tai jalalle tapahtuu jotain muuta. Jokainen ontuminen veti mielen matalaksi ja pelotti. Todella stressaavaa ja uuvuttavaa. Niin koirille kuin omistajallekin.
Nyt Kielon leikkauksesta on kaksi kuukautta ja tänään sen polvet tarkastettiin virallisessa polvitarkastuksessa 0/0. Huomautuksiin kirjattiin, että vasen polvi on operoitu. Polvet lausutaan aina sellaisiksi, kuin ne tutkimushetkellä ovat.
Tässä minun kokemuksiani patellaluksaatioleikkauksesta.
torstai 18. maaliskuuta 2010
vatun tokoilua
tiistaina oli vatun kisaavien ryhmän treeni (tai mikä sekaryhmä lieneekään :) ). se olikin sitten haastava ja monipuolinen.
tunnarin kanssa ensimmäinen yritys oli ihan jotain sekoilua, mutta toisella kertaa vattu sitten löys oman, otti sen suuhun ja lähti kuljettamaan sitä mulle! eli ensimmäistä kertaa nosti tunnarin suuhun hallitreeneissä. pitkään se on osannut sen jo merkata nokalla sieltä väärien joukosta, mutta ei ole nostanut ja tuonut. nyt sitten hiotaan vielä palautus kuntoon, että toisi perille asti.
harjoittelimme myös seuraamista ympyrässä, eli kaikki samaan aikaan. käskytyksellä otettiin siinä sitten käännöksiä, liikkeestä maahan, liikkeestä seiso ja liikkeestä istu. vaativaa, mutta mukavasti onnistui. muut kiersivät koko ympyrän koiran odottaessa paikallaan, itse menin vain vähän matkan päähän.
noutoa harjoittelimme niin, että koirat istuivat rivissä, noutokapulat vietiin riviin ja yksi kerrallaan piti hakea oma kapula rivistä. vattu oli hyvin vakuuttunut, että kyseessä oli kontaktiharjoitus ja istui nätisti vierellä kokoajan. pidä-käsky ei mennyt aivoihin asti tällä kertaa. kontakti kyllä pysyi helkkarin hyvin! eli noutoa täytyy edelleen vaan treenata ja treenata.
treenasimme myös kaukokäskyjen istu-seiso-istu.
tänään sitten oli rallytokon vuoro. siellä harjoittelimme peruuttamista, pujottelua, oikealla seuraamista ja istu-seiso-istu. peruuttaminen ja oikealla seuraaminen olikin meille ihan uutta. oikealle seuraaminen lähti ihan mukavasti liikkeelle ja pysähdyksiäkin vähän otettiin käsiavulla. peruuttamisessa on tekemistä, sillä vatun kanssa ei olla kauheasti treenattu sitä takapään käyttöä. mutta saimme hauskoja vinkkejä sen treenaamiseen, että vaihtoehtoja riittää kokeiltavaksi. esimerkiksi sellainen, että koira nostaa etutassunsa jollekin matalalle alustalle ja sitten takapää "pyörii ympyrää" alustan ympäri. tätä ainakin täytyy kokeilla.
tunnarin kanssa ensimmäinen yritys oli ihan jotain sekoilua, mutta toisella kertaa vattu sitten löys oman, otti sen suuhun ja lähti kuljettamaan sitä mulle! eli ensimmäistä kertaa nosti tunnarin suuhun hallitreeneissä. pitkään se on osannut sen jo merkata nokalla sieltä väärien joukosta, mutta ei ole nostanut ja tuonut. nyt sitten hiotaan vielä palautus kuntoon, että toisi perille asti.
harjoittelimme myös seuraamista ympyrässä, eli kaikki samaan aikaan. käskytyksellä otettiin siinä sitten käännöksiä, liikkeestä maahan, liikkeestä seiso ja liikkeestä istu. vaativaa, mutta mukavasti onnistui. muut kiersivät koko ympyrän koiran odottaessa paikallaan, itse menin vain vähän matkan päähän.
noutoa harjoittelimme niin, että koirat istuivat rivissä, noutokapulat vietiin riviin ja yksi kerrallaan piti hakea oma kapula rivistä. vattu oli hyvin vakuuttunut, että kyseessä oli kontaktiharjoitus ja istui nätisti vierellä kokoajan. pidä-käsky ei mennyt aivoihin asti tällä kertaa. kontakti kyllä pysyi helkkarin hyvin! eli noutoa täytyy edelleen vaan treenata ja treenata.
treenasimme myös kaukokäskyjen istu-seiso-istu.
tänään sitten oli rallytokon vuoro. siellä harjoittelimme peruuttamista, pujottelua, oikealla seuraamista ja istu-seiso-istu. peruuttaminen ja oikealla seuraaminen olikin meille ihan uutta. oikealle seuraaminen lähti ihan mukavasti liikkeelle ja pysähdyksiäkin vähän otettiin käsiavulla. peruuttamisessa on tekemistä, sillä vatun kanssa ei olla kauheasti treenattu sitä takapään käyttöä. mutta saimme hauskoja vinkkejä sen treenaamiseen, että vaihtoehtoja riittää kokeiltavaksi. esimerkiksi sellainen, että koira nostaa etutassunsa jollekin matalalle alustalle ja sitten takapää "pyörii ympyrää" alustan ympäri. tätä ainakin täytyy kokeilla.
perjantai 12. maaliskuuta 2010
rally-toko
torstaina olimme ensimmäistä kertaa kokeilemassa rally-tokoa. mukana mulla oli molemmat koirat, mutta vain vattu osallistui. kielo on sairaslomalla jalkansa vuoksi (kirjoitan siitä joskus koko tarinan). vatulle ensimmäisen kerran harjoitukset olivat tuttua tavaraa; katsekontaktia, seuraamista, istu-maahan, maahan-istu sekä eteentuloa. tekemisen intoa löytyi mukavasti. vattua aina hieman häiritsee jos kielo on mukana treeneissä (ottaa silloin herkemmin häiriötä muista koirista ja vahtii ettei kukaan mene liian lähelle kielon häkkiä), mutta nykytilanteessa en oikein voi olla ottamattakaan kieloa mukaan. ensimmäinen kerta olisi ollut sisällöltään hyödyllisempi kielolle, sillä noissa asioissa on vielä parannettavaa. mutta mikään treenihän ei koskaan ole turhaa jos se on hyvällä fiiliksellä vedetty :)
innolla odotan, mitä kurssilla jatkossa tehdään. toivottavasti pääsemme pian jo tekemään varsinaisia rally-toko -liikkeitä ja radanpätkiä!
innolla odotan, mitä kurssilla jatkossa tehdään. toivottavasti pääsemme pian jo tekemään varsinaisia rally-toko -liikkeitä ja radanpätkiä!
lisää terveystarkastuksia
vatun poika villivadelman everlasting "luka", polvet o/o, sydän terve. kiitos lukan omistajalle tarkastuksista!! :)
tiistai 23. helmikuuta 2010
kielo 1v
kielo, hilla ja luka täyttivät tänään vuoden, maailman eniten onnea!!
synttäreiden kunniaksi kielo pääsi rokotuksille ja viralliseen sydänkuunteluun. myös vattu oli rokotettavana ja sydänkuuntelussa. molemmilla tytöillä sydämet ok :)
synttäreiden kunniaksi kielo pääsi rokotuksille ja viralliseen sydänkuunteluun. myös vattu oli rokotettavana ja sydänkuuntelussa. molemmilla tytöillä sydämet ok :)
maanantai 25. tammikuuta 2010
menoa ja meininkiä
viimeisenä kahtena sunnuntaina on vietetty chihuahua ry:n satakunnan piirin tunnin mittaisia leikkihetkiä. kielo on osannut ottaa kaiken ilon irti tilaisuuksista, eli suomeksi juossut kieli pitkällä koko tunnin kaikkien kanssa leikkien. ihanan aurinkoinen pieni neiti.
eilisessä tapaamisessa oli mukana koko viimeisin pentue; kielo, luka ja hilla. hilla ja luka esittelivät tunnin päätteeksi toko-osaamistaan ja pakko sanoa, että vaikuttavaa menoa oli. hillalla on aivan mahtava sivulletulo ja käännökset, naama vihertyä kateudesta niitä katsellessa. ja sekä luka että hilla osasivat jo liikkeestä maahan menon. voi kielon saamatonta omistajaa...
vatulla alkoi viime viikolla toko. osan teki hyvin, osan heitti aivan leikiksi. nouto oli yksi pelleshow. kapula suuhun, sitten maahan häntä heiluen, sitten vähän tassun antoam sitten sylkästään kapula pois. sitten mennään maahan kapulan eteen, sitten istutaan kapulan edessä ja toljotetaan, et mitä tälle muka kuuluu tehdä. että semmosta. no, ainakaan se ei ole enää vastenmielinen liike.
avo-hyppy onnistui, hyppynoudossa palautus ok. tunnari onnistui tokalla yrittämällä, ei tosin nostanut kapulaa, merkkasi sen vaan nenällä. seuraamisen vasemmalle käännöstä pitää hioa, muuten hyvä. paikallamakuu tehtiin häiriöttömänä, ei ongelmia. liikkeestä seisominen onnistuu, mutta välillä tulee pari hiipimisaskelta, eli nyt harjoitellaan hitaammasta vauhdista ja nopeammalla palkkauksella. työsarkaa riittää siis tämänkin neidin kohdalla. mutta tässä lajissa ei taidakaan koskaan tulla valmista :) se on osa viehätystä. perusasennosta otetaan nyt tehokuuria, siinä on vieläkin usein käsiapu oikean paikan löytymiseksi.
kielon tokossa harjoiteltiin paikallaoloa, seuraamista, luoksetuloa ja hyppyä. kielo hyppäsi hienosti kahdesta laudasta, vaikka korkeus olikin sitten jo vähän enemmän kuin kielon säkä. mutta kielo on se sen ikäinen, että uskaltaa hyppyyttää, ja täytyyhän sen varmuuden varalta osata kahdestakin mennä. kielo on aika häiriöherkkä muista koirista ja jännittää jos koko ryhmä tekee samaan aikaan. on hieman epävarma silloin esimerkiksi jäämään paikalleen jonkin matkan päähän minusta. tekee kyllä, mutta paremmin tekee silloin kun saa olla yksin estraadilla. esimerkiksi seuraaminen on paljon parempaa silloin kun tehdään yksin, kuin sillon jos mennään koko porukka tilaa ympäri.
eilisessä tapaamisessa oli mukana koko viimeisin pentue; kielo, luka ja hilla. hilla ja luka esittelivät tunnin päätteeksi toko-osaamistaan ja pakko sanoa, että vaikuttavaa menoa oli. hillalla on aivan mahtava sivulletulo ja käännökset, naama vihertyä kateudesta niitä katsellessa. ja sekä luka että hilla osasivat jo liikkeestä maahan menon. voi kielon saamatonta omistajaa...
vatulla alkoi viime viikolla toko. osan teki hyvin, osan heitti aivan leikiksi. nouto oli yksi pelleshow. kapula suuhun, sitten maahan häntä heiluen, sitten vähän tassun antoam sitten sylkästään kapula pois. sitten mennään maahan kapulan eteen, sitten istutaan kapulan edessä ja toljotetaan, et mitä tälle muka kuuluu tehdä. että semmosta. no, ainakaan se ei ole enää vastenmielinen liike.
avo-hyppy onnistui, hyppynoudossa palautus ok. tunnari onnistui tokalla yrittämällä, ei tosin nostanut kapulaa, merkkasi sen vaan nenällä. seuraamisen vasemmalle käännöstä pitää hioa, muuten hyvä. paikallamakuu tehtiin häiriöttömänä, ei ongelmia. liikkeestä seisominen onnistuu, mutta välillä tulee pari hiipimisaskelta, eli nyt harjoitellaan hitaammasta vauhdista ja nopeammalla palkkauksella. työsarkaa riittää siis tämänkin neidin kohdalla. mutta tässä lajissa ei taidakaan koskaan tulla valmista :) se on osa viehätystä. perusasennosta otetaan nyt tehokuuria, siinä on vieläkin usein käsiapu oikean paikan löytymiseksi.
kielon tokossa harjoiteltiin paikallaoloa, seuraamista, luoksetuloa ja hyppyä. kielo hyppäsi hienosti kahdesta laudasta, vaikka korkeus olikin sitten jo vähän enemmän kuin kielon säkä. mutta kielo on se sen ikäinen, että uskaltaa hyppyyttää, ja täytyyhän sen varmuuden varalta osata kahdestakin mennä. kielo on aika häiriöherkkä muista koirista ja jännittää jos koko ryhmä tekee samaan aikaan. on hieman epävarma silloin esimerkiksi jäämään paikalleen jonkin matkan päähän minusta. tekee kyllä, mutta paremmin tekee silloin kun saa olla yksin estraadilla. esimerkiksi seuraaminen on paljon parempaa silloin kun tehdään yksin, kuin sillon jos mennään koko porukka tilaa ympäri.
maanantai 11. tammikuuta 2010
kajaani kv
perjantaina vielä vähän mietitytti, onko ihan hullun hommaa ajaella 1200km (tai 600km suuntaansa, mutta 1200km on dramaattisemman kuuloinen) yhteen näyttelyyn, varsinkin kun edellinen esiintyminen meni vähän kehnosti. matkaan kuitenkin lähdettiin ja lauantai vietettiin mökkeillessä vuokatin mökillä. kielon pakkasrajakin meinasi löytyi, kun mittari näytti -25. kuitenkin urheasti käytiin useasti ulkoilemassa ja tassutkin pysyivät pääosin maassa, vaikkei tossuja ollutkaan.
sunnuntaina oli sitten varsinainen näyttelypäivä. mökiltä näyttelypaikalle ajoi vain 30min, oli ihana mennä näyttelypaikalle "suoraan sängystä"! hallikaan ei ollut niin kylmä kuin pelkäsin, kevyesti plussan puolella. kielo odotteli vuoroaan välillä kevythäkissä ja välillä sylissä. vähän tutisi, mutta kun otin sen kanssa pienen harjoituspätkän maassa meni hienosti häntä ylhäällä. laitoin sen takaisin häkkiin odottamaan ja päätin ottaa sen sieltä lähes suoraan kehään.
ensin mentiin kaikki kahdeksan juniorinarttua yhdessä kehään. tuomari pyöritti meitä kaksi kertaa yhdessä ympäri. kielo meni reippaasti häntä pystyssä! alkoi herätä toivo, että tämä saattaa jopa onnistua. pöydälle sain aseteltua suht.mukavasti ja pöytäosuus meni hyvin. sen jälkeen tuomari halusi aseteltavan maassa. otin pienen riskin ja päätin esittää vapaana. onneksi kielosta löytyi virtaa ja se oli hienosti häntä heiluen. välillä toki kahdella jalalla, mutta se ei haitannut. edestakaisin ja ympäri liikkuminenkin menivät hyvin ja sitten kuulinkin jo tuomarin sanovan kehäsihteerille, että tälle ERI! olin aivan innoissani ja sitten pääsimmekin heti kisaamaan luokkasijoituksista. lopullinen tulos JUN ERI JUK4.
tässä kielon arvostelu:
oikean kokoinen, hieman raajakkaalta vaikuttava narttu. hyväilmeinen pää. ikäisekseen erinomainen kallon malli. hyvinasettuneet korvat. hyvä ylälinja ja raajaluusto. saisi kulmautua voimakkaammin. hieman pyöreä lanne. liikkuu korkealla etuaskeleella, takapotku saisi olla pidempi. hyvä luonne.
tuomarina marja kosonen, joka itse kasvattaa chihuahuoita, on eläinlääkäri ja tekee usein chihujen jalostustarkastukset.
erittäin mukava kokemus ja kannatti lähteä! :)
viime viikolla kielolla alkoi muuten tokon alokaskurssi. ekalla kerralla vähän katsottiin missä kukakin menee ja puhuttiin kurssin sisällöstä. treenattavaksi saatiin paikallaolo. sitä on nyt muutama kerta otettu. kielo on vaan niin vauhdikas, ettei kauheasti malttaisi olla paikallaan. ja jos noita yrittää pitää paikallamakuussa samaan aikaan niin se vasta hauskaa onkin. täytyy joskus raportoida siitä yrityksestä tarkemmin :)
sunnuntaina oli sitten varsinainen näyttelypäivä. mökiltä näyttelypaikalle ajoi vain 30min, oli ihana mennä näyttelypaikalle "suoraan sängystä"! hallikaan ei ollut niin kylmä kuin pelkäsin, kevyesti plussan puolella. kielo odotteli vuoroaan välillä kevythäkissä ja välillä sylissä. vähän tutisi, mutta kun otin sen kanssa pienen harjoituspätkän maassa meni hienosti häntä ylhäällä. laitoin sen takaisin häkkiin odottamaan ja päätin ottaa sen sieltä lähes suoraan kehään.
ensin mentiin kaikki kahdeksan juniorinarttua yhdessä kehään. tuomari pyöritti meitä kaksi kertaa yhdessä ympäri. kielo meni reippaasti häntä pystyssä! alkoi herätä toivo, että tämä saattaa jopa onnistua. pöydälle sain aseteltua suht.mukavasti ja pöytäosuus meni hyvin. sen jälkeen tuomari halusi aseteltavan maassa. otin pienen riskin ja päätin esittää vapaana. onneksi kielosta löytyi virtaa ja se oli hienosti häntä heiluen. välillä toki kahdella jalalla, mutta se ei haitannut. edestakaisin ja ympäri liikkuminenkin menivät hyvin ja sitten kuulinkin jo tuomarin sanovan kehäsihteerille, että tälle ERI! olin aivan innoissani ja sitten pääsimmekin heti kisaamaan luokkasijoituksista. lopullinen tulos JUN ERI JUK4.
tässä kielon arvostelu:
oikean kokoinen, hieman raajakkaalta vaikuttava narttu. hyväilmeinen pää. ikäisekseen erinomainen kallon malli. hyvinasettuneet korvat. hyvä ylälinja ja raajaluusto. saisi kulmautua voimakkaammin. hieman pyöreä lanne. liikkuu korkealla etuaskeleella, takapotku saisi olla pidempi. hyvä luonne.
tuomarina marja kosonen, joka itse kasvattaa chihuahuoita, on eläinlääkäri ja tekee usein chihujen jalostustarkastukset.
erittäin mukava kokemus ja kannatti lähteä! :)
viime viikolla kielolla alkoi muuten tokon alokaskurssi. ekalla kerralla vähän katsottiin missä kukakin menee ja puhuttiin kurssin sisällöstä. treenattavaksi saatiin paikallaolo. sitä on nyt muutama kerta otettu. kielo on vaan niin vauhdikas, ettei kauheasti malttaisi olla paikallaan. ja jos noita yrittää pitää paikallamakuussa samaan aikaan niin se vasta hauskaa onkin. täytyy joskus raportoida siitä yrityksestä tarkemmin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
