Villivadelman You Love Us "Raita"

Villivadelman You Love Us "Raita"
Virallinen sydänkuuntelu: ei sivuääniä
Virallinen polvitarkastus: 0/1

Näyttelyvuosi paketissa

Nyt on kaikki tämän vuoden näyttelyt kierretty. Koska Villivadelman-sakki on edustanut niin laajasti tänä vuonna, haluan koota kaikkien näyttelytulokset tähän yhteen. Ja ennen kaikkea kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet osallisena tässä hienossa näyttelyvuodessa!

Tiny Honey's Rasberry Love "Vattu"
Chihuahua ry Super Summer Show: Aik. sin, ei sij.

Villivadelman Sleepflower "Kielo"
Turku KV: AVO EH
Liettua Winner 2012: AVO ERI
Vilnius Winner 2012: AVO EH
Joensuu Kr: AVO ERI3
Tuuri Kr: AVO EH3
Chihuahua ry Super Summer Show: Aik. sin, ei sij.
Turku R: AVO EH

Villivadelman Tsunami "Hilla"
Tuuri Kr: AVO EH4

Quimichin Desert Star "Sterre"
Lammi R: AVO ERI4
Forssa Kr: AVO ERI4
Pori KV: AVO EH2
Helsinki Kr: AVO ERI1, PN3, SA, VA-SERT
Janakkala KV: AVO ERI1
Tampere R: AVO ERI3
Turku R: AVO EH
Chihuahua erikoisnäyttely: AVO H

Villivadelman Indian Summer "Vida"
Chihuahua ry Super Summer Show: Nov, pun, 3.
Chihuahua erikoisnäyttely: Parikilpailu sij. 2

Villivadelman Autumn Song "Kaasi"
Lahti KV: JUN H
Joensuu Kr: JUN ERI3
Joensuu KV: JUN EH3
Tuuri Kr: JUN H
Tampere R: JUN H
Chihuahua erikoisnäyttely: NUO H, parikilpailu sij.2
Seinäjoki KV: NUO EH3

Villivadelman Winterlovers "Naava"
Tuuri Kr: JUN H

Villivadelman You Love Us "Raita"
Chihuahua ry Super Summer Show: Pen, sin, 2.
Lammi R: PEK2, KP
Forssa Kr: PEK1, KP, ROP-pentu
Pori KV: PEK2
Helsinki Kr: PEK1, KP, VSP-pentu
Janakkala KV: JUN ERI4
Chihuahua erikoisnäyttely: JUN EH

Seinäjoki KV 28.10.2012

Seinäjoki KV 28.10.2012, tuomari Vera Smirnova

Villivadelman Autumn Song "Kaasi": NUO EH3
Erittäin hyvä tyyppi. Hyvä luusto ja koko. Hyvä pää. Vahva selkä. Hyvä runko. Riittävät etu- ja takakulmaukset. Koira esitetään turhan lihavassa kunnossa. Liikkeessä ei nosta häntää.

Kuva erkkarista

Villivadelman Autumn Song "Kaasi" & Villivadelman Indian Summer "Vida" Chihuahua erikoisnäyttelyssä parikilpailussa 2. sija.

Chihuahua Erikoisnäyttely

Tänään osallistuimme Chihuahua Erikoisnäyttelyyn. Vattu oli mummulassa yökylässä ja suuntasin Klaukkalaan Kielon, Vidan, Kaasin, Raidan ja Sterren kanssa. Ekaa kertaa ihan yksin tällaisella kokoonpanolla, mutta hyvin sujuivat matkat, roudaamiset sunmuut. Ilmoitettuna Kaasi, Raita ja Sterre.

Erkkarissa tuomarina toimi tänä vuonna ruotsalainen Magnus Hagstedt.

Villivadelman Autumn Song "Kaasi": NUO H
Maskuliininen, vahva uros, joka voitaisiin esittää paremmassa kunnossa. Maskuliininen pää ja ilme. Tasapainoisesti kulmautunut edestä ja takaa. Hyvin kehittynyt runko ja rintakehä. Tulisi esiintyä paremmalla asenteella.

Kaasi esiintyi taas selkeästi ujommin kuin viimeksi. Liikkuu kyllä hyvin, mutta häntä ei ylös asti nouse. Tietysti nyt oltiin taas pitkästä aikaa sisänäyttelyssä. Tarpeeksi hoikkia ei olla vieläkään, dieetti jatkukoon.

Villivadelman You Love Us "Raita": JUN EH
Feminiininen. Korkea stoppi. Hieman pienet silmät. Tasapainoisesti kulmautunut. Riittävä runko ja rintakehä. Vahva selkä. Upeat sivuliikkeet. Etu- ja takaliikkeet voisivat olla tasapainoisemmat. Erinomaisessa kunnossa.

Esitin Raidan ekaa kertaa junnuissa ja hienosti meni. Raidan häntä heilui kokoajan ja se seisoi upeasti sekä pöydällä että maassa vapaasti.

Quimichin Desert Star "Sterre" : AVO H
Feminiininen narttu, jolla vaatimaton ilme. Riittävä runko ja rintakehä. Selkälinja voisi olla tasaisempi. Hieman alaskiinnittynyt häntä. Liikkeiden tulisi olla tasapainoisemmat kaikenkaikkiaan. Erinomaisessa kunnossa. Hyvin esitetty.

Sterren kanssa meillä oli huippukivaa kehässä! Häntä heilui kokoajan ja Sterre otti muutamia intoloikkiakin. Siitä onkin aikaa kun olen Sterren viimeksi esittänyt, ehkä siksikin meni niin kivasti. Oli mukavaa saada maininta hyvässä esittämisestä.


Sitten se ilonaihe! Ilmoitin Vidan ja Kaasin parikilpailuun. Koitin näyttelypaikalla miten pojat yhdessä menevät siinä hälinässä ja lupaavalta näytti. Vida oli kuin mikäkin näyttelykonkari, se seisoi aivan mielettömän hienosti vapaana. Ja tietysti se Vidan into tarttui Kaasiinkin, joka myös oli sitten tomerana häntä pystyssä. No, mentiin sitten varsin kovatasoisessa seurueessa parikilpailukehään. Tuomari tuli ensin katsomaan kaikkien koirien ilmeet. Huomasin, että tuomari tykkäsi Vidasta paljon ja oli hyvillään kun näki Kaasin nyt aivan erilaisena kuin yksilökehässä. Tuomari pyöritti kaikki parit yhdessä ympäri, sitten jokaisen parin yksi kerrallaan edestakaisin ja ympäri. Paljon tarkemmin siis kuin aiempina vuosina, tästä olin todella hyvilläni! Olimme numerojärjestyksessä kolmansina, edellä kaksi todella kovatasoista valiokoiraparia. Tuomari pyöritti taas kaikki parit yhdessä ympäri, siirsi meidät toiseksi pariksi ja kätteli häntäpäästä porukkaa pois. Vielä mentiin yksi kierros ja sen jälkeen tuomari tekikin sijoitukset ja pääsimme kuin pääsimmekin toiselle sijalle! Olen niin ylpeä pojista ja onnellinen hienosta sijoituksestamme. Saimme hienot palkinnotkin kotiintuomisiksi.

Vatulla oli ollut maailman kivointa mummulassa. Siellä oli saanut yllinkyllin rapsutuksia ja herkkuja, kivoja metsälenkkejä unohtamatta. Sterren ja Raidan palautin näyttelyn jälkeen sijoituskotiinsa ja nyt ollaan taas omalla sakilla kotosalla. Neljä nukkuvaa chihuahuaa ja yksi väsynyt, mutta onnellinen omistaja.

Turun ryhmis

Turun ryhmiksessä oli ilmoitettuna avoimiin narttuihin sekä Kielo että Sterre. Tuomari oli sellainen, jolle haluttiin näin ilmoittaa, olin kuullut tuomarista paljon hyvää. Kuultu piti paikkansa, tuomari oli hyvin miellyttävä. Tarkka käytöstavoista ja toivoi ihmisten hymyilevän koiria esittäessään. Tuomari toivoi tietysti myös koirilta iloisuutta ja rentoutta. Tähän liittyen Kielolla olikin vallan mukava hetki: Asettelin Kielon pöydälle ja tuomari tuli sitä tutkimaan. Kielo ei liikahtanut milliäkään kun tuomari katsoi hampaat ja kopeloi. Seisoi nätisti paikallaan. Tuomari sanoi kehäsihteereille, että nyt tuli sellainen koira, joka on pöydällä kuin kotonaan eikä väistä ihmistä tippaakaan, että tästä hän pitää. Tällaisesta ei voi olla tulematta hyvä mieli :)

Tuomari piti Sterrestä todella paljon, mutta Sterre ei jostain syystä kantanut tänään itseään ihan niin hyvin kuin olisi voinut. Ehkä syynä oli sisänäyttely? Niissähän Sterre ei ole kovin paljoa vielä käynyt. No, joka tapauksessa tuomari piti Sterren tyypistä kovasti ja Sterre olisi saanut vähän paremmalla energialla ERI:n. Nyt siis molempien tyttöjen tuloksiksi tuli EH:t.

Tässä arvostelut:
Turun ryhmänäyttely 22.9.
tuomari Jean-Francois Vanaken

Quimichin Desert Star "Sterre" AVO EH
Oikea tyyppi. Hyvä pää ja ilme. Hyvä ylälinja ja rakenne. Hyvä etuosa. Hyvä rintakehä. Mukautuva takaosa. Hyvät sivuliikkeet. Tarvitsisi enemmän intoa liikkeisiinsä.

Villivadelman Sleepflower "Kielo" AVO EH
Hyvin vakaa narttu. Saisi olla hieman hienostuneempi. Maskuliininen pää. Kaula saisi olla pidempi. Olemukseltaan hyvin vakuuttava. Hyvä etuosa. Syvä rintakehä. Niukasti kulmautunut. Liikkuu oikein. Hyvät sivuliikkeet. Liian ylhäällä kannettu häntä.



Tosi kiva näyttelyreissu oli, onneksi tuli lähdettyä [Kielolla on juoksu ja se saattaa liikkua turhan keikistelevästi silloin, joten mietin osallistumisen järkevyyttä vielä eilen]. Kiitos kaikille kavereille kun teitte päivästä niin mukavan :)

Aamupäivän puuhailuja.

Vatun kanssa seuraamista, luoksetuloa ja kaukokäskyjä lelupalkalla. Ja noutoa "ilman palkkaa". Kyllä, luit oikein. Vattu oli niin innoissaan siitä itse noudosta, ettei tarvinut muita kuin sanallisia kehuja. Juoksi mielettömällä vauhdilla noutokapulalle ja palautti käteen nätisti. :)

Tuloksia viikonlopulta

Tampereen ryhmänäyttely, tuomari Kurt Nilsson

Villivadelman Autumn Song "Kaasi" JUN H
Quimichin Desert Star "Sterre" AVO ERI3

Kaasi esiintyi paikoin tosi reippaasti häntä ylhäällä, mutta oli liian vahvailmeinen tälle tuomarille.


Hämeenkyrön tokokoe, tuomari Juha Kurtti

Villivadelman Tsunami "Hilla" ALO 3, 119p
Onnea & kiitos omistajalle!

Mukava puhelu

Sain mukavan puhelun Tampereen suunnalta:

Villivadelman Winterlovers "Naava" virallinen silmätarkastus: Ei perinnöllisiä silmäsairauksia. Silmät täysin terveet.

Kiitos omistajalle! :)

Kolmen koiran agitreeni

Olen nähtävästi totaalisen unohtanut päivittää tämän vuoden parhaan treenin. Sitä se facebook aiheuttaa, siellä kyllä muistin vähän hehkuttaa.
Olin siis Vidan kanssa agilityn alkeiskurssin viimeisellä kerralla (Vida pääsi osallistumaan aikatauluni vuoksi vain 4/8) ja otin mukaan myös Kaasin ja Kielon, tarkoituksena treenata niiden kanssa sitten varsinaisen tunnin päätyttyä.

Meillä oli Vidan kanssa ollut kuukauden luova tauko agilitysta enkä odottanut yhtään mitään tuolta treeniltä. Kun saavuin, hieman myöhässä tietysti, huomasin, että ohjelmassa on ihan kunnon rata. Iski vähän sellainen olo, että ähh, ei me olla täntasoisia vielä. Kurssin vetäjä kannusti kuitenkin yrittämään, onneksi.
Yritin piirtää, mutta en muista enää kaikkien hyppyjen sijainteja, joten tyydytään kirjoitusversioon: hyppy-hyppy-puomi-putki-hyppy-hyppy-A. Meni mielettömän hyvin! Puomi meni hyvin, hypyt meni hyvin, A meni upealla kiihkolla. Putki oli ainut, jossa meinasi edelleen olla vähän takaisinpäin juoksemis -ongelmaa, mutta saatiin kyllä puhdasta suoritustakin tehtyä. Ja mikä parasta nyt oli intoa ja vauhtia niin että huhhuh! Vida oli aivan elementissään, rento, leikkisä ja vallaton.

Radan lisäksi Vidan tunnilla otettiin äänettömällä ohjauksella muutamaa hyppykuviota. Äänetön ohjaus tuntuu aina yhtä tyhmältä. Ei harjoitus siis, vaan oma olo. Mutta siitä myös oppii kyllä todella hyvin. Lopuksi kerrattiin vielä keinua. Vida menee keinun reippaasti mutta järkevästi. Olen siihen oikein tyytyväinen.

Kun kenttä tyhjeni muista koirista otin Kaasin boksista. Kaasi oli ihan täpinöissään, että mitä nyt tapahtuu. Otin sen kanssa ensin muutaman kerran yksittäistä hyppyä. Hyvin onnistui grillatun kanan voimin. Sitten halusin vielä kokeilla Kaasin kanssa puomia. Kanan voimin onnistui täysikokoinen puomikin aivan ongelmitta! Ei pysähdellyt, ei jännittänyt. Otettiin pari toistoa ja Kaasin osuus olikin sitten siinä.

Sitten pääsi vuoroon sala-agitykki -Kielo. Jos olivat Vida ja Kaasi innokkaita niin en tiedä mikä sana Kieloa sitten kuvaisi. Otin Kielon kanssa radan, jossa pelkkiä hyppyjä ja putki. Ensin räiskin ihan onnettomasti, Kielo oli niin nopea, etten ole ikinä ennen ohjannut niin nopeaa koiraa. Mutta hetken tahisimen jälkeen totuin ja aloin saada tarkkuutta ja nopeutta ohjaukseen ja sitten alkoi tulla tulostakin. Lopulta saimme aikaiseksi nopean, virheettömän radan. Voin kertoa että hiki virtasi, huhh :)

Tervakoski KV

Tervakoski KV, tuomari Carina Ekwall:
Villivadelman You Love Us "Raita" JUN ERI 4 (debyytti junnuissa)
Quimichin Desert Star "Sterre" AVO ERI 1

Vallan hienosti meni siis! :) Suuri kiitos ahkeralle sijoituskodille kun veitte tytöt näyttelyyn.

Helsinki Kr

Tuomari Jo Schepers, Hollanti.

Villivadelman You Love Us "Raita" VSP-pentu
Quimichin Desert Star "Sterre" PN3 & Vara-Sert

Terveystuloksia

Villivadelman Oceanspray "Enzo", synt. 29.4.2007
5.7.2012 Polvet: 0/0

Jalostustarkastukset

Jalostustarkastukset tehtiin Chihuahua ry:n kesäpäivillä 22.7.2012. Tarkastajat: Teija Poikolainen-Däuber & Maarit Hassinen.

Villivadelman Autumn Song "Kaasi"

Paino: 3A 2,5-3kg
Yleisvaikutelma ja suhteet: 1A erittäin hyvä
Sukupuolileima: 1A selvä
Kivekset: 1A normaalit
Pää: 1A rotumääritelmän mukainen omenapää
Ei aukiletta
Korvat: 2A hieman pienet
Silmien koko, muoto ja väri: 1A rotumääritelmän mukaiset (isot pyöreähköt), 3 hieman vaaleat
Purenta: 1A leikkaava
Hampaat: 2A hammaspuutos (6+5)
Kaula: 1A rotumääritelmän mukainen
Rintakehä: 1A tilava, leveä ja syvä
Vatsalinja: 1A rotumääritelmän mukainen
Eturaajat: 1A rotumääritelmän mukaiset (suorat, kiinteät tiiviisti rungon myötäiset)
Lanne ja lantio: 1A leveä, voimakas ja lihaksikas
Takaraajat: 1A rotumääritelmän mukaiset (kohtuullisesti kulmautuneet, lihaksikkaat ja pitkäluiset)
Häntä: 1A rotumääritelmän mukainen (ylöskiinnittynyt, keskipitkä, hyvin kannettu)
Käpälät: 1A pienet ja soikeat
Luusto: 1A vahva
Karvapeite: 1A rotumääritelmän mukainen
Kunto: 2B lihava
Luonne: 2A pidättyväinen
Liikunta: 1A rotumääritelmän mukainen
Selkälinja: 1A vaakasuora, lyhyt ja tasainen

Hyväksytään ulkomuodon ja luonteen osalta
Huomioitavaa: -


Quimichin Desert Star "Sterre"

Paino: 1A 2-2,5kg
Yleisvaikutelma ja suhteet: 1B hyvä
Sukupuolileima: 1A selvä
Pää: 1A rotumääritelmän mukainen omenapää, 2A kapea kallo-osa
Ei aukiletta.
Korvat: 1A rotumääritelmän mukaiset
Silmien muoto ja väri: 2D pienet
Purenta: 1A leikkaava
Hampaat: 1A kaikki hampaat
Kaula: 1A rotumääritelmän mukainen
Rintakehä: 1A tilava, leveä ja syvä
Vatsalinja: 1A rotumääritelmän mukainen
Eturaajat: 1A rotumääritelmän mukaiset (suorat, kiinteät tiiviisti rungon myötäiset)
Lanne ja lantio: 1A leveä, voimakas ja lihaksikas
Takaraajat: 1A rotumääritelmän mukaiset (kohtuullisesti kulmautuneet, lihaksikkaat ja pitkäluiset)
Häntä: 1A rotumääritelmän mukainen (ylöskiinnittynyt, keskipitkä, hyvin kannettu)
Käpälät: 1A pienet ja soikeat
Luusto: 1B riittävä
Karvapeite: 1A rotumääritelmän mukainen
Kunto: 1A normaali
Luonne: 1A valpas, reipas
Liikunta: 1A rotumääritelmän mukainen
Selkälinja: 1A vaakasuora, lyhyt ja tasainen

Hyväksytään ulkomuodon ja luonteen osalta
Huomioitavaa: -

Chihuahua ry:n kesäpäivät

Yksi vuoden kohokohdista on Chihuahua ry:n kesäpäivät Hausjärvellä. Olen päässyt osallistumaan niihin 2006,2007 ja 2008. 2009-2011 oli hieman epäonnea matkassa, enkä päässyt osallistumaan. Epäonnea meinasi olla tänäkin vuonna matkassa, kun autostani hajosi rengas Pirkkalan kohdalla. Onneksi ystävä hädässä tunnetaan ja sain järjestettyä kyydin ja pääsin Hausjärvelle saakka.

Tänä vuonna meidän porukalla oli paljon ohjelmaa kesäpäivillä. Ilmoitin Vidan juoksukilpailuun, Super Summer Show:n ilmoitin Raidan, Vidan, Kielon ja Vatun ja kaikkein jännittävin ohjelmanumero oli jalostustarkastus, johon olin ilmoittanut Kaasin ja Sterren.

Juoksukilpailussa sijoitettiin kolme parasta, mutta kävin vilasemassa aikoja ja laskeskelin, että Vidan sijoitus oli suunnilleen 10/20. Hyvää keskitasoa siis :)

Super Summer Show:n tulokset ja arvostelut, tuomarina toimi Anna Kujala (Nusakan kennel):

Raita, pen sin2
8kk. Hyvä kallo, vahva kuono. Hyvä ilme ja korvat. Vielä hieman kevyt. Riittävät kulmaukset. Köyristää selkäänsä. Vielä epävakaat liikkeet. Tarvitsee kehätottumusta.

Vida, nov pun3
16kk. Hyvä purenta. Voimakas kallo ja kuono. Hyvät silmät ja korvat. Hieman kevyt runko. Erittäin vahva raajaluusto. Hyvät kulmaukset, hyvä häntä. Hyvä karva. Liikkuisi hyvin, mutta tänään hieman malttamaton. Reipas käytös.

Kielo, avo sin -
3,5v. Tasapurenta. Vahva kuono ja kallo. Hyvät korvat. Hyvä runko. Vahvat raajat. Riittävät kulmaukset. Hieman korkearaajainen ja suurikokoinen. Liikkuu hyvin takaa, hieman epävakaasti edestä. Esiintyy hyvin.

Vattu, avo sin -
Yli 7v. Pitkä kuono-osa. Riittävä kallo ja korvat. Riittävä purenta. Vankka runko. Suurikokoinen. Köyristää hieman lannetta. Riittävät liikkeet. Esiintyy hyvin.


Kiitos tuomarille kattavista arvosteluista ja kauniista koirien käsittelystä!

Jalostustarkastusten tulokset erillisessä postauksessa.

Raita aloitti näyttävästi :)

Lammi r 14.7. Tuomari Veli-Pekka Kumpumäki
Villivadelman You Love Us "Raita" PEK2, KP
Quimichin Desert Star "Sterre" AVO ERI 4


Forssa Kr 15.7. Tuomari Alessandra Giuseppe
Villivadelman You Love Us "Raita" PEK1, KP, ROP-pentu
Quimichin Desert Star "Sterre" AVO ERI 4

Koiramainen juhannus

En tykkää juhannuksesta. En sitten yhtään. Tänä vuonna päätin kaikottaa juhannusahdistuksen sopimalla sopivasti koiramaista touhua - ja se tepsi! Nyt ollaan jo sunnuntai-illassa, eikä hetkeäkään neljän vapaapäivän aikana ole juhannus harmittanut, päinvastoin.

Perjantain pyörätreeneistä kerroinkin jo aiemmin. Eilen lauantaina oli luvassa tapaaminen porukalla Pepe&Luka, Hilla&Naava ja mun sakki. Käytimme tapaamisen koirien vapaaseen leikkiin ja ryhmäkuvien ottamiseen. Vatusta otettiin yksityiskuvia lähestyvän syntymäpäivän kunniaksi. Leikkimässä olivat ensin Kielo, Hilla, Naava ja pojat. Kun tästä porukasta oli suurin energia saatu irrotettua pääsi Vattu touhuamaan poikien kanssa. Enemmän Vattua kyllä kiinnosti vastaanottaa rapsutuksia Pepen ja Lukan omistajalta, joka on varmasti yksi Vatun lempi-ihmisistä. Ollaanhan me asuttu naapureina ja käyty lukuisilla yhteislenkeillä. Kyllä Vattu Pepellekin hymyjä vilautteli, mutta ei ne enää samaan tapaan lähteneet leikkimään kuin kolme vuotta sitten, kun nämä kaksi olivat ylimpiä ystäviä. Ryhmäkuvia otettiin ensin koko porukasta miinus Vattu, sitten Vatun pentueesta ja viimeisenä Kielon pentueesta. Hiki tuli omistajilla! Mutta Hillan ja Naavan omistaja on niin taitava kuvaaja, että varmasti saimme muistoiksi taas jotain ihania kuvia. Olen niin onnekas, kun saan seurata kahta kasvattamaani pentuetta näin läheltä kokonaisuudessaan.

Tänään oli Chihuahua ry:n Satakunnan piirin agilityyn tutustumis -tapahtuma, jonka minä siis järjestin. Olin varautunut siihen, ettei kukaan tule, ihan vaan koska kyseessä oli juhannusviikonlopun sunnuntaiaamupäivä. Otin itse mukaan Kielon ja Vidan. Emme joutuneetkaan olemaan yksin vaan saimme seuraksemme lyhytkarvaisen chihuahuauroksen Onnin, joka on Kielon ja Vidan vanha tuttu. Onni sai paljon yksityisopetusta ja oppikin vaikka mitä 1,5h aikana, jonka yhdessä vietimme. Kielon kanssa otin hyppyä, putkea ja puomia. Mielettömän hyvin meni, ottaen huomioon, että Kielo on tehnyt agia oikeastaan lähinnä vain pentuna. Putkeen se suorastaan syöksyi! Osasi hakeutua sinne pelkästä sanallisesta käskystä kaukaakin. Tietysti me ollaan kotona otettu putkea joskus, mutta en todella tiennyt, että se on noin hyvin sillä hallussa ja että se on ihan putkihullu. Puomia ei arastanut yhtään ja hypyt sujuivat hyvin. Väkisinkin tuli mieleen, että pitäisikö sittenkin...

Chihutapahtuman jälkeen oli vuorossa Vidan agilityn alkeiskurssi. Tänään oli kolmas kerta. En ole aiemmista kerroista kirjoitellut, mutta niillä ollaan tehty hypyn, putken ja puomin alkeita. Tänään tehtiin samaa ja lisäksi ekaa kertaa keppejä. Vida oli tänään selkeästi rennompi kuin aiemmilla kerroilla, ilmeisesti Onnin kanssa kentällä hengailu ja Kielon läsnäolo auttoivat, niin kuin olin toivonutkin. Vida selvisi aika kivasti kahden hypyn hyppykuvioista ja putkikin meni jo paremmin. Puomi Vidalla on sujunut kokoajan ok. Toisista koirista se otti nyt selkeästi vähemmän häiriötä kuin aiemmilla kerroilla. Ihan hyvältä alkaa näyttää Vidan agiharrastuksen suhteen, jos kehityssuunta pysyy positiivisena.

Äsken kävimme vielä Vatun kanssa pyöräilemässä. Hyvin meni taas! :)

Pyöräillään!

Sain vihdoin varusteet kuntoon, joten voitiin aloittaa Vatun kanssa uusi kesäharrastus: pyöräily! Vattu ei ollut moksiskaan pyörästä, olen sitä joskus kyllä taluttanut pyörän vierellä, mutta siitä on muutama vuosi aikaa ja ovat olleet ihan satunnaisia kertoja.

Meidän pihasta lähtee autotie ja sivuissa peltoa, eli talutin autotieosuuden Vattu oikealla puolella. Tarpeidenteko hoidettiin myös ennen varsinaisen pyöräilyn aloittamista. Pyörätielle kun päästiin vapautin fleksin ja nousin satulaan. Sitten me lähdettiinkin mukavasti etenemään! Vattu köpötteli kivaa tahtia oikealla edessä, minä hitaasti takana. Välillä Vattu intoutui oikein juoksemaan, silloin ei auttanut kuin itsekin polkea kovaa!

Vattu pysähtyi muutamia kertoja haistelemaan, nousin silloin itse satulasta pois ja annoin rauhassa haistella ja merkata. Nousin satulaan takaisin heti kun Vattu jatkoi matkaa. Muutamia kertoja toki käskytin "Mennään!" kun oli menossa haistelemaan, etten aina pysähtynyt kun Vattu olisi merkkaamaan halunnut mennä. Tosi nopeasti se kyllä huomasi, että hölkkääminen on hauskempaa kuin haistelu ja meni pitkiä matkoja aivan suoraan juoksennellen vaan, olematta yhtään kiinnostunut mistään muusta. Ja voi miten häntä heilui!

Takaisintullessa talutin taas autotieosuuden, joka olikin hyvä loppujäähdyttely. Kyllä oli tyytyväisen näköinen pikkukoira! Tämä eka lenkki oli lyhyt, en halunnut aloittaa liian rajusti. Vielä kun on kovin lämmin päiväkin nyt. Ehkä tästä tulee meidän kesäiltojen ohjelmanumeromme.

Vidan kanssa olisi tarkoitus myös opetella pyöräilytouhua, mutta sen kanssa täytyy käyttää aikaa pohjakoulutukseen. Vatun kanssa pystyy hyödyntämään jo aiemmin opittuja käskytyksiä, mutta Vidalla sellaiset eivät ole tietenkään vielä samalla tavalla hallussa, kun elettyä elämää on takana vasta vähän päälle vuosi.

Tuurin näyttely

Kävimme eilen ensimmäistä kertaa neljän Villivadelman edustuksella näyttelyssä Tuurissa. Mukana itseltä Kaasi & Kielo ja toisen puolikkaan neljästä muodostivat Hilla & Naava. Ilmoitettuna siten toki myös kasvattajaluokka. Tuurissa tuomarina Marja Kosonen, josta minulla on aiemmista näyttelyistä hyviä kokemuksia. Marja antaa monipuoliset ja pitkät arvostelut. Odotin mielenkiinnolla mitä mieltä tuomari on Naavasta ja Hillasta. Hilla on kyllä käynyt näyttelyissä aiemminkin, mutta kaksi vuotta sitten, eli koira on kehittynyt monin tavoin niistä ajoista.

Ensimmäisenä vuorossa oli Kaasi. Kaasin häntä oli ylhäällä kun mentiin porukassa, mutta sitten laski enkä saanut sitä enää ylös. Tuomari rokotti siitä tällä kertaa voimakkaasti ja tiputti laatuarvosanan ERI->H. Seuraavana vuorossa oli Naava, joka esiintyi tosi kivasti varsinkin kun ottaa huomioon, että kyseessä oli ensimmäinen näyttely. Naava oli myös kovasti tuomarin mieleen, mutta koska purentavirhe on niin selkeä, sai Naavakin laatuarvosanaksi H:n. Kielo ja Naava olivat molemmat avoimessa luokassa ja tietysti perätysten. Ensin vuorossa Kielo, josta tuomari sanoi, että kaikki palaset kohdallaan, mutta turhan isokokoinen. Tulokseksi EH. Hilla esiintyi todella hienosti ja sai myös EH:n. Molemmat tytöt sijoittuivat luokassa, Kielo kolmanneksi ja Hilla neljänneksi.

Vaikka tulokset kuulostavat hieman latteilta, en voi kuitenkaan olla pettynyt, kun luen koirien saamia hienoja arvosteluja. Joskus tuomarin on pakko rokottaa jostain yksityiskohdasta, joka sitten näkyy laatuarvosanassa, mutta arvostelusta näkee sitten kokonaisuutta. Tässä koko porukan arvostelut:

Kaasi, JUN H
Hyvän kokoinen. Hyvät mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää, mutta hieman pienet korvat. Hyvä purenta. Hyvä raajaluusto. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä runko. Esitetään hieman tuhdissa kunnossa. Oikeanlaatuinen karva. Liikkuu hyvällä sivuaskeleella. Tänään ei nosta häntäänsä.

Naava JUN H
Hyvä koko ja mittasuhteet. Hyvä raajaluusto. Hyvä rungon pyöreys. Hyvä kallo ja stoppi. Voimakas alapurenta. Oikeinasettuneet korvat. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä karvanlaatu mutta tänään ei parhaassa kunnossa. Liikkuu hieman ahtaasti takaa ja leveästi edestä. Sivulta reippaat liikkeet. Hyvä luonne. Purenta määrää palkintosijan.

Kielo AVO EH 3
Kookas vahva narttu, jolla oikeat mittasuhteet. Hyväilmeinen pää. Hyvä stoppi. Hyvä purenta. Hyvä runko. Hyvä raajaluusto. Hyvä hännänkiinnitys. Hyvä karvanlaatu. Hyvä hännänkanto liikkeessä. Liikkuu hieman leveästi edestä ja köyristää selkää liikkeessä. Kaiken kaikkiaan antaa raskaan vaikutelman.

Hilla AVO EH 4
Kookas raskas narttu. Vahva pää. Hyvä stoppi, mutta kallo saisi olla täyttyneempi. Hyvä purenta. Hyvä runko. Vahva raajaluusto. Hyvä karvan laatu. Liikkuu hieman leveästi edestä. Kauniisti kannettu häntä liikkeessä. Hyvä luonne.

Agia

Meidän treenikentälle ilmaantui esteet ja päästiin Vidan kanssa treenaamaan ekaa kertaa kotipihan ulkopuolella agia.
Otettiin puomi, kepit, keinu ja hyppysuoraa sekä oikealta että vasemmalta ohjaten. Tässä video hyppysuoralta:
http://www.youtube.com/watch?v=S81OTjl-teU&feature=plcp (linkitys ei jostain syystä mun blogissa toimi, eli osoite täytyy kopioida)

Luoksetulon pysäytys

Eilisissä treeneissä tämä "pomminvarma" epäonnistui, joten tänään piti ottaa testi sitten kotosalla.
Meillä on aidattu piha, jonka takana oma tontti jatkuu vielä liki parikymmentä metriä. Nostin Vatun aitauksen ulkopuolelle ja mentiin sinne treenaamaan. Ekaa kertaa Vatun kanssa muuten siellä treeniä. Mukavaa häiriötä tuli kun naapuri rivitalon pihaan tuli kaksi autollista porukkaa meidän minitreenin alussa. Mutta pysyi paikallaistumisessa, ei lähtenyt. Vahvistin muutaman kerran paikallaistumista.
Odotin naapurit sisälle ennen kuin tein varsinaista luoksetulotreeniä. En halunnut ottaa riskiä, että kun kutsun luo niin lähteekin ihmisten luokse. Tietenkään niin ei saa tapahtua, mutta koska kierrokset olivat sen verran korkealla (olin juuri tullut kotiin jne) en halunnut ottaa tarpeetonta riskiä.

Kutsuin luokse ja pysäytin käsimerkillä. Pysähtyi kuin seinään. Niinkuin kuuluukin.
Vielä toinen kerta, meinasi ennakoida mutta sain jatkamaan juoksua ja sitten vasta pysäytys, pysähtyi heti.
Näiden perään teimme neljä normaalia luoksetuloa, eli koira sivulle asti.
Tuo toinen pysäytys oli aivan turha, sitä ei olisi kannattanut tehdä, yksi täydellinen suoritus riittää jutuissa, jotka koira jo osaa. Kyse kun ei silloin enää ole varsinaisesti treenistä vaan ennemminkin katselmuksesta.
En tiedä miksi eilen valui, ehkä häiriötä oli yksinkertaisesti liikaa tai sitten vaan auringon asento oli jotenkin pielessä.

Vatun treeni

Tänään oli taas sekamelskaryhmän ulkotreenien vuoro. Valitsin tällä kertaa mukaani Vatun.
Ensimmäisen harjoituksena otettiin liikkeestä maahanmeno ryhmässä. Eli kaikki riviin, samaan aikaan liikkeelle ja AVOn liikkeestä maahanmeno. Muuten hyvä, mutta annoin Vatulle käskyksi "maahan", vaikka sen liikkeestä maahan käsky on "alas". Istumaan se tietysti meni ja siitä sitten vasta maahan. Pysyy maassa ja pääsen taakse ja sivulle ongelmitta.
Joukkosähläämisen jälkeen otettiin yksittäin, meni vasta toisesta käskystä, ekasta jäi seisomaan.


Luoksetulon pysäytyksessä valui, mitä ei ole ennen tehnyt. Parin valuneen jälkeen totesin, että en edes yritä enää, koska koira tasan tarkkaan osaa muttei nyt jostain syystä tee. Koitetaan kotona pihalla loppuviikosta pienemmällä häiriöllä.

Seuraaminen sujui hyvin, hieno kontakti ja hyvä seuraamispaikka.
Kaukokäskyjen istu-seiso-istu onnistuu ok noin puolen metrin etäisyydeltä. Tätä kun jaksaisi treenata niin pääsisi varmaan paikkoin jo kauemmaskin.

AVOn käykokäskyt tehtiin rivissä. Vattu osasi täysin moitteettomasti, todella hienosti meni. Yksi ryhmäläisistä päätti ottaa hatkat ja hetkeksi menikin huomio sitten siihen ja Vattu selkeästi huolestui tilanteesta. Sen korvien liikkeestä huomaa, kun se on hieman varuillaan ja tuon episodin jälkeen se oli. Mutta jatkettiin normaalisti ja hyvin onnistui edelleen.

Tunnarille lähti todella innokkaasti, sitten vähän harhaantui reitiltä haistelemaan ruohonkorsia. Ohjasin takaisin tunnareille, haki oman ja palautti sen tiputtamatta. Jee, loistavaa!

Ruutu vaati namien viemisen ruutuun. Ei tosin olla sitä kotona treenailtukaan, että en ihmettele.

Lopuksi sai ottaa jotain omaa kivaa treeniä, treenailtiin Vatun kanssa pätkät koiratanssiseuraamista käännöksineen, hyvin onnistui.

Terveystuloksia

Villivadelman Autumn Song "Kaasi": Polvet 1/1, sydän ok.
Villivadelman Indian Summer "Vida": Polvet 0/1, sydän ok.

Itä-Suomi -keikaus

Elämäni ensimmäisen oikean kesäloman kunniaksi olin ilmoittanut koirat Joensuun näyttelyyn, josta jatkoimme matkaa mökille Vuokattiin. Lauantaina ajoin suoraan Luvialta Joensuuhun, matka kesti reilut viisi tuntia. Kehän laidalta en oikein tuntenut ketään, mutta ilma suosi ja mikäs siinä oli koirien kanssa viltillä makoillessa omaa vuoroa odotellen.

Lauantain näyttelyyn olin ilmoittanut ensimmäistä kertaa sekä Kaasin että Kielon. Tuomarina näyttelyssä oli chihuahua-kasvattaja Fransesco Cochetti. Ja näin hienosti meillä meni!:

Kaasi JUN ERI3
Oikea purenta. Hieman liian neliömäinen kuono. Hyvät mittasuhteet. Hyvä kaula, ylälinja ja hännänkiinnitys. Hyvät etu- ja takakulmaukset. Tarvitsee hieman lisää temperamenttia. Hyvä turkki. Häntä laskee välillä.

Kielo AVO ERI3
Oikea purenta. Hyvä pää ja ilme. Hieman lyhyt kaula. Erinomainen luusto. Hyvä ylälinja ja hännänkiinnitys. Hyvin kulmautunut. Hyvä turkki. Liikkuu hyvin.

Näyttelyn jälkeen kävimme Joensuun Rosson terassilla pikkusiskoni kanssa. Koirat toivotettiin sinne tervetulleiksi ja onneksi ne käyttäytyivätkin hienosti ruokailumme ajan. Ruokailun jälkeen lähdinkin ajelemaan kohti Vuokattia, jossa yövyimme koirien kanssa.

Sunnuntain näyttelyyn olin ilmoittanut pelkän Kaasin. Kaasi esiintyi melko laiskasti, ei tietysti ihme, kun edellisen vuorokauden aikana oli takana 1000km autoilua ja kaikkea jännää. Mutta tuomari Tuula Savolainen tykkäsi Kaasista silti ja kivasti meni taas:

Kaasi JUN EH3
Nuori uros, jolla hyvät mittasuhteet. Liikkeessä hyvä ylälinja, mutta valitettavasti ei nosta häntäänsä. Hyvä pää. Tummat, hieman vuotavat silmät. Hyvät korvat. Tilava runko. Tasapainoinen raajarakenne. Hieman kapeat takaliikkeet. Sivuliikkeessä hyvä askelpituus. Hyvä karva ja hapsut.

Näyttelyn jälkeen matkasimme takaisin Vuokattiin, jonne sain mukaan ihmisystävän lomaa viettämään. Mökkilomasta nauttivat niin ihmiset kuin koiratkin. Nyt olemme jo takaisin kotona, mutta loma onneksi jatkuu vielä.

mätsärissä pitkästä aikaa

näin perjantaina kaupassa käydessäni match show -ilmoituksen. viimeksi olen mätsärissä ollut viime vuonna kerran ja sitä ennen en muista koska. silloin, kun vattu tuli minulle, kävin sen kanssa joka ikisessä mätsärissä, johon vain pystyimme osallistumaan. jotenkin into on vuosien myötä mätsäreihin laantunut eikä ole tullut enää käytyä.

mätsäriin mukaan lähti sterren ja raidan sijoitusomistaja janika. itse otin mukaan kielon. sovimme, että esitän raidan, jotta saan kehätreeniä sen kanssa ennen virallisia.
hyvin nopeasti muistin, miksi en pidä mätsäreistä enää. kysyin kehien alkamisjärjestystä ja minulle sanottiin, että pennut ovat ensin. menimme istuskelemaan nurmikolle ja odottelemaan kehien alkamista kaikessa rauhassa. laitoin raidan kuntoon ja valmistauduin kehään, kun kuulimme kuulutuksen, jossa todettiin, että pienet aikuiset alkavat nyt. kauhealla kiireellä vaihdoin raidan kieloon ja ryntäsimme janikan kanssa kehään. kehässä ollessani kuulinkin sitten jo, miten pentuja kuulutettiin toiseen kehään! kävin ilmoittamassa, että olen aikuisten kehässä mutta aion osallistua myös pentukehään. sitten juoksin takaisin aikuisten kehään.

aikuisten kehässä koirat juoksutettiin pari kertaa yhdessä ympäri ja sitten aseteltiin riviin. tuomari ei katsonut koiria yksitellen ollenkaan. olin aivan hengästynyt kaikesta sähläämisestä ja juoksemisesta, kielo esiintyi siitä huolimatta nätisti. tuomari kätteli meidät pois, joten juoksin vaihtamaan kieloa raitaan. ja sitten pentukehään.

raita joutuikin melkein heti pöydälle ja sen jälkeen yksin ympäri ja edestakaisin. harmitti, kun en ehtinyt yhtään "lämmitellä" sen kanssa. raita esiintyi kuitenkin ihan kivasti siihen nähden, etten ole ikinä ennen vienyt sitä näyttelyhihnassa. juokseminen ja sählääminen kuitenkin näkyi omassa olemisessani ja tulimme raidan kanssa pentujen viidensiksi.

aikuisten kehästä olikin sitten hienoja uutisia: sterre oli voittanut! hyvin nopeasti olikin sitten vuorossa best in show -kehä, josta sterren lopputulos upeasti BIS-2!

koko match show kesti alle tunnin ja omalta osaltani se oli yksi omituinen sähläystuokio. harmittaa, kun en ehtinyt yhtään keskittyä koiriin. saattoipa sitä muutama tulikivenkatkuinen palaute suustani ryöpsähtää ;) mutta sterren upea sijoitus toki paransi fiilistä! onnea vielä janika & sterre!

vidan päivä

vidan keskiviikon treeneissä ilmeni selkeä ongelma; vida ei kestä häiriötä. niimpä vidan päivän sisältö olikin se, että lähdin sen kanssa luvian keskustaan treenaamaan. kyllä, luviallakin on keskusta. parkkeerasimme salen parkkipaikalle ja treenasimme maahamenoa, paikallaistumista, sivulletuloa ja seuraamista. kovasti vida yritti kauppaan menijöille ensin räkyttää, mutta mitä kauemmin olimme, sen pienemmiksi reaktiot muuttuivat. jatkamme harjoittelua!

vatun ja kielon päivät

vatun ja kielon päivät olivat niin samansisältöiset, että kerron ne yhdessä. kumpikin tytöistä pääsi yksin pitkälle lenkille, jonka varrella harjoiteltiin myös tokojuttuja. molemmat harjoittelivat maahanmenoa, paikallaistumista ja luoksetuloja. nopeasti huomasin, että kumpikin on niin mukana touhussa, että uskalsin ottaa luoksetuloja melko pitkältäkin matkalta. tässä suhteessa maalla asuminen todella on ihanaa, vastaantulijoita ei ole ruuhkaksi asti vaan pystyy keskittymään omaan tekemiseen ja olemiseen.

vatun lenkin aikana tuli yksi vastaantulija, joka vatun onneksi oli koiraihmisiä. vattu sai paljon rapsutuksia. tämä lenkkeilijä luuli vattua pennuksi, kun vattu niin innoissaan hänet tervehti :) ei ollut uskoa, kun kuuli vatun oikean iän. vatun lenkin aikana tunsinkin suurta iloa siitä, että vattu liikkuu ja touhuaa kuin mikäkin kersa.

vatun ja kielon lenkkien kuvamateriaali on otettu luoksetulo-tilanteista, mutta sitä ei ikävä kyllä pysty blogissa jakamaan, koska kuvista ei näkyisi kuin pienet valkoiset pisteet. en osaa laittaa isoja kuvia tänne niin, että ne sopisivat blogin muuhun ulkoasuun. mutta omaksi muistoksi on kiva kuvia aina välillä ottaa.

kaasin päivä

eilen lauantaina meillä vietettiin yksilö-päivää. olen ollut kipeänä nyt parisen viikkoa ja vapaa-aika on mennyt liian pitkälti nukkuessa. nyt kun olo oli vähän parempi, päätin korvata koirille kaiken nukutun ajan järjestämällä yksilöpäivän. eli kaikille jotain kivaa yksilöllistä toimintaa.


ensimmäisenä oli vuorossa kaasi. kaasi vallan innostui kun otin pannan ja hihnan esille ja kutsuin sen mukaani. häntä heiluen lähdettiin lenkille. kävelimme rauhalliseen tahtiin ympäriinsä, välillä pysähdyimme istuskelemaan, ottamaan valokuvia ja syömään eväitä (kaasilla oli makupaloja mukana). makupaloja kaasi sai myös kun meidät ohitti lenkkeilijä. täällä maalla ei kauheasti ihmisiä vastaan tule, nytkin tunnin aikana tuli vain tuo yksi, mutta palkkasin kaasin kun se oli nätisti ohituksen aikana.


kaasin retken kohokohta oli hieman hullunkurinen - kaasi tippui ojaan! se meni hajujen perässä liian pitkälle ja plumps, sinne tipahti. itseltäni pääsi kunnon kijahdus, joka nopeasti muuttui nauruksi, kun kaasi kiipesi ojasta hauska ilme naamallaan. pari kertaa se ravisti ja sitten oli kuin mitään ei olisi sattunut. nauroin sattuneelle ja jatkoimme matkaa. nopeasti aurinko pojan kuivatti. tässä kuva pienestä oja-uimarista.

vida ja ylläritreeni

keskiviikkona tuli yllätyskutsu tokotreeneihin. olin jo laittanut silmät kiinni ja ryhtymässä päiväunille, kun kännykkään tuli sähköposti: muistutus tokotreenit klo 17.00. ei muuta kun ylös pedistä ja laittamaan kamppeita kuntoon. en ollut yhtään sisäistänyt, että meillä on jotkut treenit, joten kielo ja vattu olivat molemmat saaneet työpäiväni päätteeksi kunnon ateriat. vida on aina nälkäinen, joten päätin ottaa sen mukaan.


treenit olivat ulkona, joka uuden ryhmän lisäksi toi melkoista haastetta vidalle. vidan pitikin ensin kunnolla haukkua kaikki. sitten sen mielestä olisikin pitänyt alkaa merkkailla koko treenikenttä omaksi. kun näistä alun hankaluuksista selvittiin, alkoi sieltä jotain treenimotivaatiotakin löytyä.


otettiin ensin hyppy. joudun tässä vielä vidaa paljon auttamaan. olen varmaan kirjoittanut jossain aiemmasta postauksessa, että hyppyä pitäisi treenata kotona. no, eipä olla treenattu. jos nyt sitten...

seuraavaksi otettiin luoksetuloa. eihän meillä sujunut paikallaistuminen yhtään. kouluttajan avulla saatiin sitten treenattua, mutta treenattiin juurikin paikallaistumista, ei mitään luoksetuloa.

seuraavaksi otettiin noutoa. noutokapula oli kotona, joten napattiin joku sopivankokoinen oksa. hyvin vida sitäkin piti. kunhan muistin taas, että sen käskysana on "ota". muilla käyttämäni "pidä" kuulostaa ihan liikaa vida:lta. ainakin mun suusta ulostullessa.

sitten tehtiin seuraamiskaaviota ja ihmisryhmässä seurauttamista. nämä sujuivat kivasti. tietysti namilla auttaen, mutta kuitenkin.

jossain välissä treenattiin myös liikkeestä maahanmenoa, siinä yritti pylly jäädä ylös, täytyy muistaa treenata maahanmenoja ulkona.

villien vadelmien yhteistreeni

29.4. oli kiva päivä. kokoonnuimme treenihallille kokoonpanolla vattu, kielo, vida, kaasi, luka, pepe, hilla ja naava. kasvattejani porukasta siis 6/8.

ensin pidettiin nuorison kesken leikkituokio. ja sitä vauhtia riitti. vattu keräsi rapsutuksia ihmisiltä. sen jälkeen aloitettiin treenit. ensin hilla ja naava esittelivät hienoja tanssiliikkeitään. molemmat ovat jo kisanneet koiratanssin virallisissa kisoissa ja saimme nähdä tytöiltä tuttuja kisaohjelmia ja lisäksi myös uusia kuvioita. on ne niin taitavia! sitten minua ja vattua pyydettiin esittämään meidän tanssiliikkeitä. meidänhän piti vatun kanssa myös osallistua koiratanssikisoihin, mutta emme ikävän esteen vuoksi päässeetkään mukaan. meidän tanssimme ei ollutkaan mitenkään loppuunasti hiottu, mutta ihan toimivia osioita siinäkin oli.


tanssin jälkeen siirryttiin tokoon. kaikki mukana olleet koirat pääsivät näyttämään osaamistaan. vidan kanssa otin sivulletuloa, seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa. kielon kanssa samoja + hypyn. vatun kanssa sitten kaikki alokasluokan liikkeet läpi. millä innolla se taas teki! aivan huikeaa. olin niin iloinen, vatun kanssa on ihana treenata.


mahdotonta kuvailla, miten kivaa minulla oli. sen lisäksi, että oli onnistuneet treenit, oli ihana nähdä lukaa&pepeä ja hillaa&naavaa. koirakaverit pitää mielen virkeänä :)


tässä vielä kuva vatun hypystä, kuva liisa sorsa.

lahti kv 28.4.2012

kaasi debytoi junioriluokassa lahdessa huhtikuun lopulla. lahteen lähdin yllytettynä parin kaverin toimesta, yksin ei olisi tullut lähdettyä. ihan jo siksi, että lahdella on negatiivinen kaiku korvissani - vatun kanssa kävimme vuonna 2006 lahden kv näyttelyssä ja vattu sai T:n (ihan pätevä syy alkaa halveksua koko kaupunkia, eikö?). no, päätin kuitenkin antaa lahdelle uuden mahdollisuuden.


junioreille tuli toki tuomarimuutos kaupan päälle, tuomariksi vaihtui harri lehkonen. hänelläkin olimme vatun kanssa käyneet joskus, vattu sai tältä tuomarilta H:n. muistelin, että vatun arvostelussa oli moitettu suuresta koosta ja pitkästä kuonosta. iloisesta esiintymisestä ei ollut mainintaa, vaikka tuossa hämeenlinnan näyttelyssä vattu esiintyi ehkä hienoiten ikinä. ajattelin siis, että ehkä kaasi voisi tälle tuomarille mennä.


no eipä mennyt. tuomari ei tykännyt kaasinkaan kuonosta, se oli sitten jo liian lyhyt ja turpea. esiintyminen tottumatonta ja siinä se arvostelu melkein sitten olikin. paitsi että kaasi oli hyvänkokoinen nuori uros. jotain hyvää sentään. tietysti sitten alkuperäisen tuomarin kehää seuratessa kävi selväksi, että hän olisi pitänyt lyhyestä kuonosta ja ujompikin esiintyminen olisi riittänyt. mutta ei auta jossitella. ainakin hyväksytty näyttelytulos kertoo, että kaasilla on pallit kunnossa ;) uroksilla kun täytyy hankkia kivestodistus jalostuskäyttöä varten, jos näyttelytulosta ei ole.


näin komea ja reipas poika kaasi on kun ollaan omalla porukalla, kuva liisa sorsa.

haastava tokotreeni

eilen oli taas kielon alo-voi -ryhmän treenit. mietin eilen päivällä otanko mukaan kielon vai vatun, mutta päädyin ottamaan kielon ja vatun kanssa kävin sitten kahdenkeskisellä pitkällä lenkillä. onneksi. treeneissä nimittäin tehtiin seuraavanlaisia harjoituksia:

-asettauduimme riviin noin metrin päähän toisistamme, koirat perusasennossa. tehtiin siitä käännös oikealle, eli nyt koirat olivat jonossa. sitten piti jättää koirat siihen jonoon ja me ohjaajan siirryimme hallin käytävään. kouluttaja otti muutamia valokuvia jonomuodostelmasta. kielon takana oli ensin rottweiler, mutta vaihdoimme sen jälkeen kokojärjestykseen, jotta kaikki näkyisivät kuvassa. kielolla oli paikoittain hieman huolestunut ilme, mutta hyvin se pysyi.

-palattiin koirien viereen ja otettiin kännös takaisin vasemmalle. tämän jälkeen lähdettiin pujottelemaan riviä oman koiran kanssa, yksi kerrallaan. välit olivat todella ahtaat! vein kieloa namilla, joskin hyvin se tuli muutenkin. kielo kesti hyvin sen, että piti istua paikallaan ja muut kävelivät ihan vierestä. rottweiler itse asiassa melkein astui kielon päälle, mutta kielo ei hievahtanutkaan. toki palkkasin sitä todella tiheästi. kyllä hymyilytti tämän harjoituksen jälkeen, yksi haastavimmista jutuista, joihin olen treeneissä törmännyt, mutta kaikki kurssilaiset selvisivät tästä todella hienosti.

-seuraavana harjoituksena teimme jonon nyt pelkistä ihmisistä. koirat jäivät omille paikoilleen odottamaan. yksi kerrallaan pujoteltiin koiran kanssa nyt pelkkiä ihmisiä. mutta ei tätäkään näin helpoksi oltu tehty, vaan saimme ohjeeksi ottaa kaikki nameja käteen ja houkutella kiertävää koiraa nameilla. kielon katse kävi kyllä pujoteltavien ihmisten käsissä, mutta sen seuraaminen oli melkein parasta, mitä se on ikinä tehnyt. en tiedä olinko itse sitten poikkeuksellisen keskittynyt vai mikä siinä oli, että onnistui niin hienosti.

-seuraavaksi teimme hyppytreenin niin, että koira pyydettiin perusasentoon, sitten mentiin itse kyykkyyn ja annettiin normaali hyppykäsky. tässä testattiin osaako koira hyppykäskyn vai tietääkö se vaan, mitä kuuluu tehdä kun este eteen lätkäistään. kielo hyppäsi toisella käskyllä, vaikka olin kyykyssä. tämä oli hyvä harjoitus, tietää ainakin, ettei ole vartaloavuista yms kiinni hypyn osaaminen kun näinkin onnistui.

-tämän jälkeen harjoituksen, jossa koira jätettiin paikallaistumiseen ja itse mentiin hallin toiselle puolelle. nyt kaikki muut käskivät koiraa menemään maahan. tarkoituksena testata kuunteleeko koira ohjaajaansa vai ketä tahansa. kielo ei mennyt maahan, josta olin erittäin iloinen, koska sen paikallaolot eivät ole sieltä varmimmasta päästä. kesti tällaisen häiriön ja pysyi istumassa.

-lopuksi teimme vielä sellaisen harjoituksen, että asettauduimme riveihin kolme toiselle puolelle hallia ja neljä toiselle puolelle. lähdimme kävelemään toisiamme kohden ja puolessavälissä piti antaa koiralle maahanmeno tai seisomiskäsky, eli teimme ryhmänä jäävät liikkeet. kielon kanssa tein liikkeestä maahanmenon ja se onnistui hyvin, meni heti maahan ja pysyi. seuraaminen tässäkin nyt parempaa kuin koskaan ennen.

erilainen, haastava, mutta erittäin kiva treeni.

kielon näyttelyarvostelu liettuasta

löysin vihdoin kielon toisen näyttelyarvostelun liettuan reissulta. tuomarina siis dusan paunovic.
AVO ERI:
kolmevuotias, vahva narttu. hyvä pää. hyvä kaula. hyvä rintakehä ja luusto. etukulmaukset ja etuliikkeet voisivat olla paremmat. selkälinja voisi olla parempi. erinomainen turkki. erinomainen luonne.

kevään ekat agitreenit

agiesteet otettu esiin, nyt ensin hyppy viritelty pihalle. otin vidan kanssa muutamia erilaisia ohjauskuvioita ihan yhdellä hypyllä. vida oli heti innolla menossa mukana. nopeasti sain lisättyä etäisyyttä ohjaukseen, toki ensimmäiset hypyt otin aivan näyttämällä ja muistuttamalla. tästä se lähtee! :)

kaasikin hyppäsi kerran, vahingossa. aion kyllä huijata sitä jatkossakin mukaan.

kielo temppuilee

naavan terveystarkit

on unohtunut päivittää täältä kasvattini naavan terveystarkastustulokset:
villivadelman winterlovers
polvet: 2/0
sydän: ei sivuääniä

kiitos naavan omistajalle aktiivisuudesta terveystarkastusten teettämisen suhteen!
naavalle ei ole suunniteltu jalostuskäyttöä. naava harrastaa monipuolisesti eri lajeja, kuten tokoa ja koiratanssia. toivomme, ettei kakkosen polvi tule haittamaan näitä harrastuksia missään vaiheessa! hyvä todennäköisyys siihen on, sillä naava on pienikokoinen ja erittäin upeassa lihaskunnossa.

kurssiyhteenvetoa

aloin tässä miettiä, että montakohan koiraharrastuskurssia olen tähän mennessä käynyt. tällaisen listan sain aikaiseksi :)

tamsk
tokon peruskurssi

kontaktikoirat
K8 x 2 (kisatokon alkeiskurssi)
ALO/AVO x 3 (tokon alokas- ja avoimenluokan liikkeitä)
agilityn alkeet
agilityn jatkokurssi x 4
AVO/VOI x 6 (tokon avoimen- ja voittajaluokan liikkeitä)
pentukurssi
rallytoko
rallytoko jatko
VOI/EVL x 5 (tokon voittaja- ja erikoisvoittajaluokan liikkeitä)
hallintakurssi
johtajuusluento x 2
ensiapuluento
pentuetestaus

hirvee harmikoira
kisatokon alkeet


yhteensä toko+agility+rallytokokursseja on tullut siis käytyä 26 kurssia +luentoja ja lyhytkursseja päälle. melekosta :)

tällä hetkellä treenaan kontaktikoirissa tokon kisaavien sekamelskaryhmässä, vähän koiraa vaihdellen, mutta useimmiten osallistuja on kielo.

kielon liettuan matka

kävimme kielon kanssa liettuassa 8.-12.3. ohjelmassa olivat lauantaina liettuan voittaja -näyttely ja sunnuntaina vilnius winner -näyttely. matkaan lähdimme torstai-iltana. ensin ajoimme omalla autolla helsinkiin satamaan, jossa kielo häkkeineen siirrettiin bussiin. bussikuski ajoi bussin laivaan ja me ihmiset menimme sinne ihan normaalin lähtöselvityksen kautta. laivamatka kesti reilu kaksi tuntia. perillä tallinnassa nousimme bussiin ja lähdimme ajamaan kohti koirien pissatuspaikkaa. pissatustauko sujui hyvin, koirat pakattiin takaisin autoon ja aloitettiin matka kohti vilnaa. kielo läähätteli bussissa, sen häkki oli korkeimmalla ja heilui aika paljon. lähdimme ajamaan puolen yön aikaan, joten ihmisille toivoteltiin hyvät yöt, bussista laitettiin valot pois ja toiveena oli nukkua liettuaan asti. muutamia kertoja matkan aikana heräsin, kun jonkun koira haukahti ja sen jälkeen kuulin, miten kielo taas hetken aikaa läähätteli. aina se onneksi sitten rauhoittui taas kun muutkin olivat hiljaa ja nukkuivat.

pissatustauko pidettiin aamuseitsemän aikaan liettuan puolella. sen jälkeen ajettiin vielä parikolme tuntia vilnaan. saavuimme vilnaan kymmenen aikaan perjantaiaamuna. veimme toisen bussikuskin ensin omalle hotellilleen, jotta hän pääse heti nukkumaan. sitten menimme omalle hotellillemme. käytimme koirat pissalla ja painuimme pehkuihin. nukuimme viitisen tuntia. meidän huonekaverina oli oululainen kaverini ja hänen kaksi chihunarttuaan. tytöt tutustivat toisiinsa ja tulivat heti hyvin toimeen. myös hotellihuone tuntui olevan kielolle ihan kiva paikka. illalla me ihmiset lähdimme parin tunnin ajaksi pois kun kävimme syömässä. koira jäivät onneksi ihan hiljaa hotellihuoneeseen, eikä mitään ääniä kuulunut silloinkaan kun palasimme takaisin.

perjantai-illan ohjelmassa oli myös kielon näyttelykuntoon laittaminen. olin laittanut sille kotona öljyt turkkiin ja tarkoituksena oli pestä se perjantai-iltana. huonekaverini päätti laittaa kielon oikein hienoon näyttelykuntoon. se pestiin ja föönattiin huolella. lupasin tarjota kakun, jos kielo saisi lauantain näyttelyssä sekä ERI:n että maininnan "excellent coat".

lauantaiaamuna lähdimme bussilla näyttelypaikalle. sinne ajoi hotellilta vain vartin. pitkäkrvaiset chihut olivat vuorossa heti kymmeneltä. ostin luettelon, kielon passi tarkistettiin ja sitten hipsimme kehän laidalle. kehä eteni paljon suomen kehää nopeammin ja kehän kulku erosi jonkin verran suomalaisesta touhusta. kerron nyt, miten meidän kehä meni. kielo oli avoimen luokan nartuissa, meitä oli yhteensä viisi. menimme ensin yhdessä kehään, sitten kaikki otettiin yksi kerrallaan pöydälle ja tuomari kirjoitutti sanallisen arvostelun. sen jälkeen mentiin takaisin riviin ja tuomari vertaili koiria keskenään ja sitten sijoitti kolme parasta. meidät käteltiin tässä vaiheessa pois. minulla ei ollut mitään tietoa, minkä laatuarvostelun olimme saaneet, koska sitä ei tosiaan kerrottu missään vaiheessa. tuomari pyöritti kehää itse, eli pyörittävää kehäsihteeriä ei ollut ollenkaan. menin kehän laidalle odottelemaan. kun kaikki chihut olivat ohi, sai hakea koiran kirjallisen arvostelun. se oli hieno diplomimuotoinen, jonka toisella sivulla oli kirjallinen arvostelu. kun sain diplomin käteeni selvisi, että kielo oli saanut ERI:n! olin erittäin tyytyväinen. kirjallinen arvostelukin oli hyvä ja löytyipäs sieltä myös se maininta "excellent coat" ;). julkinen kiitos siis everypot's -kennelin johannalle kielon puunauksesta!

näyttelyn jälkeen palasimme hotellille hetkeksi lepäämään, jonka jälkeen kävimme syömässä. koirat jäivät hotellihuoneeseen sänkyyn nukkumaan. kakkua ei kenenkään tehnyt mieli, joten jätin sen lupauksistani huolimatta ostamatta.

sunnuntain näyttelyn kulku oli aivan samanlainen kuin lauantain, mutta tuomari oli tietysti eri. lauantain tuomari oli microchihuas -kennelin kasvattaja dusan paunovic, sunnuntain tuomari ruotsalainen åke cronander. menimme taas ensin kehään kaikki avoimen luokan nartut, sitten yksitellen pöydälle. kun menimme takaisin riviin, tuli tuomari kättelemään meidät pois. siinä vaiheessa arvasin, että nyt ei tullut eriä. tuomari kuitenkin sanoi kätellessään, että "very well done", joten arvelin, ettei se nyt ihan huonostikaan voinut mennä. diplomista sitten selvisi, että kielo oli saanut EH:n. kielon sunnuntain arvostelu: "melko suuri,vahva narttu. erittäin hyvä pää ja ilme. erinomaiset korvat ja kaula. selkälinja voisi olla parempi. hyvä raajaluusto. hyvä häntä. liikkuu erittäin hyvin".

sunnuntain näyttelystä lähdimme ajamaan kohti latvian pääkaupunkia riikaa, jossa nukuimme sunnuntain ja maanantain välisen yön. latvian hotelli ei ollut ihan niin hyvä kuin liettuan, mutta mitään valittamista ei kyllä ollut siinäkään. liettuassa oli kokolattiamatto, joka tietysti oli koirille ihanteellinen, latviassa taas laminaatti, joka on omaan makuuni koiria ajatellen liukkauden vuoksi huono lattiamateriaali. mutta eipä kielon paljoa lattialla tarvinut aikaa viettää kun yönsä nukkui tietysti sängyssä.

maanantaiaamupäivällä ajoimme tallinnaan ja sieltä laivalla helsinkiin. kotimatkalla väsytti kamalasti, mutta pääsimme kuitenkin kielon kanssa hyvin kotiin. matkan varrelta haimme kotiin vatun, joka oli ollut vanhemmillani hoidossa. kotona meitä odottivat vida ja kaasi, joita olivat hoitaneet matkamme ajan sterren ja raitsun sijoitusomistajat. kiitos kaikille koirahoitajille matkani mahdollistamisesta! :)

siinä tiivistettynä meidän matkakertomuksemme. hauskaa oli ja toivon, että pääsen lähtemään joskus uudestaankin ulkomaille näyttelyyn!

vatun tokoilua

vattu oli eilen paikkaamassa kieloa tokotunnilla. rouva oli aivan innoissaan, jo parkkiksella häntä ja takapää heiluivat miljoonaa ja toiset koirat aiheuttivat innon kiljahteluja. olin siis valinnut oikean tokolaisen täksi kerraksi.

ensimmäisenä tehtiin alo-hyppy. ekalla kerralla hyppäsi, jäi seisomaan, mutta sitten alkoi haistella hyppyestettä. toisella yrityksellä nappisuoritus.

seuraavaksi tehtiin tunnari. viisi väärää. pysyi hyvin kun kävin viemässä oman, lähti toisesta käskystä, juoksi tunnareille, löysi oman ja juoksi se suussa luokse! mah-ta-vaa! oli kyllä niin iloinen ja hieno suoritus.

sitten tehtiin luoksetulon pysäytystä. pysähtyi hyvin, hieman vino perusasento kun pyysin pysähdyksestä viereen ilman minkäänlaista käsiapua. mutta se oli sellanen puolikkaan pisteen vinous, ei mikään totaalinen.

seuraavana tehtiin liikkeestä seisominen. ihan aavistuksen valui, mutta luulen sen johtuneen omasta epävarmasta käskytyksestä (eri käskysana kuin kielolla ja vidalla enkä meinannut muistaa miten olen vattua käskyttänyt). muuten hyvä.

viimeisenä tehtiin paikallamakuu. en mennyt kovin kauas, koska vattu nähnyt nämä ryhmäläiset vain kerran aiemmin. pysyi täysin moitteettomasti, myös kouluttajan kävellessä edestä (joskin häntä heilui silloin). pysyi hyvin maassa palatessani vierelle.

tosi hieno treeni oli.

ihana päivä!

muistin heti aamulla herätessäni, että tänään on hilla-kasvatilla ensimmäiset viralliset koiratanssikilpailut tiedossa. päätin jättää onnenpotkut lähettämättä, ettei koirakolle tule turhaa lisäjännitystä. ehdin sitten jo unohtaakin koko asian, kun lähdin vetämään pentu- ja starttikurssia.

mukana vida, kaasi ja kielo, kaikki olivat häkeissään hiljaa ja nätisti tuntien ajan. pentujen tunnin jälkeen vilkaisin kännykkää ja sinne olikin tullut upea viesti: hilla oli saanut kisasta 161p, kunniamaininnan, nousuoikeuden avo-luokkaan ja sijoittunut toiseksi kisassa! en saanut vastattua kuin: mahtavaa!!!!
onnea vielä tätäkin kautta hillalle ja omistajalleen, olette upea pari!

kurssien jälkeen oli vuorossa chihutapaaminen. paikalla oli ennätysmäärä porukkaa, saimme laskettua 21 chihua. kaasi, vida ja kielo leikkivät innoissaan kaksi tuntia. myös sterre ja raita olivat mukana menossa. raidan ja kaasin kanssa treenattiin vähän näyttelyjuttujakin. kyllä oli onnellisen näköisiä koiria kun sai painella menemään kavereiden kanssa!

vattu oli odottanut yksin kotona, joten hetken kotona levättyäni otin vatun matkaan ja lähdettiin eurajoelle ostamaan irtokarkkeja. no, vattu kyllä odotti sen aikaa autossa kun ärrältä karkkipussin hain, mutta sitten tehtiin lenkki eurajoen keskustassa. vattu merkkasi sen tehokkaasti omakseen. häntä heiluen valloitettiin uudet kulmat.

kielon tiistain toko

kielolla oli tiistaina oman ryhmän tokotreenit. kielo tokoaa siis sekaryhmässä, jossa harjoitellaan enimmäkseen avo-voi -juttuja.
ensin piti tehdä liikkeestä seisominen, mutta kielo jostain syystä sai mörkökohtauksen ja alkoi tuijottaa hallin nurkassa olevaa isoa kevythäkkiä epäluuloisesti. ohjaaja siirtyi itse siitä pois ja päästi meidät sinne nurkkaan oleskelemaan hetkeksi ja se onneksi tepsi ja mörkökohtaus meni ohi.

tehtiin luoksetulo, käytän vielä käsiapua sivulletulossa, mutta todella paljon pienempää kuin vielä hetki sitten ja sivulletulo on muutenkin parantunut merkittävästi. se on oikeastaan tosi hyvä juuri nyt. treenattiin sitä viikko niin, että otin ruokakipon kanssa seinän vieressä aina yhden sivulletulon ja siitä sai ruuan. tällä tavalla aion tehdä jatkossakin ainakin välillä, koska vaikutus oli selkeä.

seuraavaksi tehtiin luoksetulon pysäytys, joka meni todella hyvin. pysähtyi nopeasti eikä liikkunut yhtään ennen kuin vapautin.

tämän jälkeen treenattiin ruutua. kielolle täytyy vielä viedä nami ruutuun, jotta menee perille asti. jos ruudussa ei ole namia kielo kyllä lähtee kohti ruutua, mutta kääntyy ennen sitä katsomaan takaisinpäin. maahanmeno ruudussa ei onnistunut ensimmäisellä kerralla, mutta toisella kyllä. joskin matka oli lyhyt, ehkä maksimissaan kolme metriä. oikea etäisyyshän on 25m.

luulin, että lopetamme treenit ruutuun, joten kielo sai megapalkan ruudun jälkeen. meillä olikin kuitenkin vuorossa vielä paikallamakuu, mutta eihän kielo jaksanut enää yhtään keskittyä kun vatsakin oli jo täynnä. nousi kokoajan, vaikka kävin palauttamassa.

tokoilua

kielolla oli eilen syntymäpäivä, rakkaalle prinsessalle tuli täyteen 3 vuotta. synttäreiden kunniaksi otin kielon mukaan vidan tokokurssille, toiveena, että joku sattuisi olemaan hiihtoloman vuoksi poissa. ja niin olikin, joten kielo pääsi treenaamaan liikkeestä seisomista ja seuraamista. ihan ok meni. mitään kiinnostusta sillä ei omalla vuorolla ollut vieraisiin koiriin, ne eivät haitanneet sitä mitenkään. kielon yksi ihanimmista ominaisuuksista onkin juuri se, että se ei ota mitään stressiä toisista koirista, oli ne minkä kokoisia tai näköisiä tahansa. kun treenataan niin treenataan. varmasti saan kiittää tästä sitä, että mentiin pentukurssille heti kielon ollessa 12vk ikäinen, eli on pikkupennusta asti tottunut isompien kanssa treenaamiseen.

vidakin oli oikein reipas eilisellä tunnilla. en tiedä johtuiko siitä, että alkaa treeniryhmä olla sille tuttu vai siitä, että oli äitikoira mukana turvana. joka tapauksessa vida suoriutui hienosti jopa paikallamakuusta! pääsin useamman metrin päähän ja se makasi rauhallisesti paikallaan. tosi hienoa. paikallamakuun lisäksi harjoiteltiin seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa. mukavasti sujuu vidalla nämä tokon alkeet nyt. seuraaminen varsinkin on oikein lupaava. mutta vidan kanssa tullaan käyttämään paljon aikaa, että saadaan hiottua kaikki liikkeet oikein huolella kuntoon. mihinkään ei ole kiire, haluan saada rakennettua sille pomminvarmat suoritukset. keväämmällä sitten pihatreeniä ja häiriötreeniä, jos siihen mennessä alkaisi olla alo-liikkeet jotakuinkin hallussa. jos ei ole, niin sitten ei ole, perusteita hiotaan juuri niin kauan kuin on tarve.

ps. olen aivan innostunut koiratanssista ja aion alkaa harjoitella sitä koirien kanssa. jotain harjoituksia ollaan jo kotosalla tehtykin kielon ja vidan kanssa. tämä laji voisi sopia kaasillekin. ei kisatavoitteella, mutta mukavana yhdessätekemisenä.

vidan tokon toinen kerta

perusasento edelleen tiivis, mutta nyt ilman mörinöitä! kouluttaja sai tulla hyvinkin lähelle häärimään ilman, että vida reagoi mitenkään. harjoiteltiin paikallakäännöksiä, sujuvat hyvin. vida ei kestä kauhean montaa toistoa samasta liikkeestä, mutta en ole siitä huolissani. pääasia, että tekee muutaman onnistuneen ja keskittyneen suorituksen. ei samaa asiaa tarvikaan kolmeakymmentä kertaa jankata perätysten.

käännösten lisäksi treenattiin paikallamakuun alkeita, eli opetettiin koiraa menemään sivulta maahan. pääsin siihen vaiheeseen, että vida pysyy maassa kun nousen itse suoraksi. vielä ei pelkällä suullisella käskyllä mene sivulta maahan, vaan tarvii käsiavun.

treenattiin myös hyppyä. irtosi hyvin hypylle, mutta hypättyään hipsi pois paikalta salamavauhdilla, eli en saanut palkattua hypyn taakse. täytyy harjoitella tätä kotona, pakko myöntää, että ei olla kesän jälkeen hyppyä kotona treenattu.

ja niin ne läks - part two

en vielä pari viikkoa sitten ajatellut, että pentujen poismuutto jatkuisi vielä pikkupentujen lähdettyä, mutta niin tässä vaan kävi. piitsi lähti tänään takaisin kasvattajalleen. totesin, että yksinasuvana sekä ajalliset että taloudelliset resurssini ovat sen verran rajalliset, että viisi koiraa kotona on liikaa. haluan antaa kaikille koirilleni yksilöllistä aikaa, mahdollisuuden harrastaa ja nähdä maailmaa. taidan olla, ainakin tässä vaiheessa, selkeästi enemmän koiraharrastaja kuin koirankasvattaja. vaikka kasvatus myös antoisa harrastus onkin.

tänään haluan ajatella, että on vahvuus myöntää omat heikkoutensa. kaikkea hyvää piitsille jatkoon, olet ihana koira. <3

vida ja kisatokon alkeet

vidalla alkoi tänään uusi kurssi, kisatokon alkeet.
harjoittelu aloitettiin luoksepäästävyydestä. vidan perusasento oli huikea, aivan moitteeton, mutta syy siihen ei ollutkaan niin mieluisa >:( - mokoma oli "mun äiti" -asenteella ja ärähti kun kouluttaja tuli lähelle. sitten taas istui tiukasti jalkaani vasten. katsotaan, tekeekö ensi kerralla saman ja jos tekee niin saa kyllä palautteen sitten. minua ei todellakaan tarvi vartioida ja puolustaa.

muut perusasentoharjoitukset ja oikealle käännös meni ok.
hypyllä vähän mökötti kun kouluttaja oli esteen läheisyydessä.

annoin vidan lopputunnista kouluttajalle syliin ja se tapansa mukaisesti nuoli tämän naamaa. ihmetteli kyllä vähän, että miksi sen siihen hylkäsin. mutta joo, hyvä että tuli ilmi tämä uusi ongelma niin osaan lähteä sitä nyt heti purkamaan. olen kyllä huomannut, että noilla pojilla on paljon voimakkaampi leimautumissuhde minuun kuin tytöillä, mutta olen tähän mennessä pitänyt sitä lähinnä positiivisena, siitä kun on hyötyäkin, että koira on miellyttämishaluinen.

turku kv

näyttelyvuosi käynnistyi turusta, ilmoitettuna pitkästä aikaa kielo.
kielo otti ilon irti näyttelyreissusta - nukkumalla. se oli vaaleanpunaisissa rattaissaan ja veti sikeitä lähes koko näyttelyn ajan. kehään sen herätin ja kehän jälkeen se paineli takaisin petiin. välillä kävi ihmisten rapsuteltavana ja nuuskutteli kavereiden kanssa. oli ihana huomata sekin, että pitkästä tauosta huolimatta kielo ei reagoinut muunrotuisiin koiriin mitenkään, se ei haukahtanut tai edes murahtanut koko näyttelypäivän aikana kertaakaan. niin rento reissaaja kuin voi olla.
kehässä olinkin sitten minä aivan paniikissa! tuomari jakoi enimmäkseen eh:ta ja eriä, mutta myös h:ta ja yhden hylsynkin. siinä sitten mielessä pyöri vaan, että mitenköhän meidän käy. kielo esiintyi hienosti, hieman väsyneesti kylläkin, mutta pöydällä tuomari sanoi sen selän olevan hieman jännittynyt (miksiköhän kun omat kädet tärräsivät ihan hulluna). tuomari totesi, että "I think she would be much better outside", joskin totuus taitaa olla se, että she would have been much better with another handler :) arvostelu sinänsä ihan plääh, mutta nää on näitä. tuomarina eva liljekvist-borg (ruotsi).

AVO EH
isokokoinen, vahva narttu. päänmuoto saisi olla pyöreämpi. kauniit silmät, erinomainen kaula. selkälinja saisi olla tasaisempi. oikein kulmautunut. takaliikkeet hieman ahtaat.

ja niin ne läks :)

kaikki pennut ovat nyt lähteneet omiin uusiin koteihinsa.
cremepoika muutti riihimäelle ja sai nimekseen "osku", raita muutti sterren kaveriksi, ruskea poika muutti kokkolaan ja sai nimekseen "vili" ja musta poika muutti niin ikään kokkolaan, kutsumanimeä en vielä tiedä. onnea pennuille uusiin koteihinsa! olen varma, että pärjäätte upeasti <3

meidän taloutemme julisti pikkupentuvapaan ajan alkaneeksi, kestoa en tokikaan määrittele, mutta pieni hengähdystauko kasvatustoiminnasta on kuitenkin paikallaan. keskitytään nyt taas välillä enemmän muihin harrastuksiin ja arkielämän iloihin. lenkkeihin, leikkimiseen ja makoisiin päiväuniin :)